Tuomiokirkon penkkeihin kiteytynyt ruotsalaisen seurakunnan luottamushenkilö ja yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Rebecka Stråhlmanin haastattelu ja ideointi mahdollisista uudistustarpeista sunnuntain Uusimaassa herätti valtavasti tunteita porvoolaisissa. Mielipiteitä ja kommentteja on vyörynyt sosiaalisessa mediassa, Uusimaan Sana on vapaa -palstalle ja seurakuntien henkilöstölle.
Porvoon yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Pontus Salmi rauhoittelee porvoolaisia: tuomiokirkon penkkejä ei nyt ensimmäisenä olla muuttamassa, yhtäkään hallinnollista päätöstä ei ole koko asiassa tehty työryhmän nimittämistä lukuun ottamatta – ja siitäkin seurakuntien edustajat sekä tuomiokapitulin edustaja on vielä valitsematta.
Lisäksi yhtään kokousta ei vielä ole pidetty ja työryhmä vain valmistelee, joten kaikki asiat tulevat sieltä vielä yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Välissä on vielä seurakuntaneuvostojen lausuntokierrokset.
– Tuomiokirkon alue on porvoolaisille tärkeä ja se herättää vahvoja tunteita. Tämä on tullut esille jo palvelumuotoiluhankkeessa, johon otti osaa myös monia porvoolaisia jotka eivät muutoin osallistu seurakuntien toimintaan.
– Penkit ovat nyt saaneet ykkösroolin keskustelussa, kun kyse on paljon enemmän kaikesta muusta, kuten vaikkapa siitä, että voisiko kirkon pihalle saada katoksen kesäajan kahvituksia varten yhden pohdituista asioista mainitakseni. Kyse on koko kirkonmäen alueen toiminnallisesta kehittämisestä, jossa ei tulla tekemään mitään Museoviraston ohitse, kirkkoherra tähdentää.
Salmi on saanut suuren määrän yhteydenottoja porvoolaisilta artikkelin uudistusideoihin liittyen. Tämän vuoksi hän haluaa tavoittaa viestillään ja rauhoitella heitä.
– Ihmiset ovat huolestuneita ja joukossa on voimakkaita tunnereaktioita, osa on ollut asiattomiakin. Niistä näkee sen, että aihe on koskettanut ihmisiä ja penkkien poistaminen on koettu paikan halveeraamisena. Tuomiokirkko on iso aarre, mistä pitää pitää huolta ja aina sitä koskevat muutokset tehdään kirkkoa kunnioittaen. Esimerkiksi valaistuksen pienissäkin muutostarpeissa tai striimaukseen liittyvän teknologian sijoittelussa on kuultu Porvoon museon kantoja, Salmi mainitsee.
Pontus Salmi luonnehtii tuomiokirkkoa jalokiveksi, josta pitää pitää hyvää huolta ja osata vaalia hyvällä tavalla.
– Kirkkoneuvosto on perustanut tuomiokirkon alueen kehittämistyöryhmän, mikä lähtee työskentelemään vasta, kunhan siihen saadaan ensin vielä molemmista seurakunnista nimetyt edustajat mukaan.
Jokainen sukupolvi on vuorollaan jättänyt jälkensä Porvoon tuomiokirkkoon. Esimerkiksi sen penkit eivät ole alkuperäisiä, vaan rakennettu kirkkoon vasta viime vuosisadalla. Joku saattaa ihmetellä esimerkiksi Venäjän tsaarin Aleksanteri Suuren patsasta, koska kirkoissa ei tavallisesti ole hallitsijoiden patsaita. Porvoossa se liittyy maan historiallisiin tapahtumiin, kun Venäjän keisarikunta myönsi Suomelle autonomian 1809–1917.
Pontus Salmi huomauttaa, ettei tuomiokirkko edes ole ollut alkuperäisen ideoinnin keskiössä, vaan pikkukirkko sen vieressä. Sekin on iältään jo 280 vuotta vanha rakennus.
– Ajatuksena oli, että tehdään pikkukirkosta pilottihanke, jossa mietitään toiminnallisuutta, että voisiko kiinteitä penkkejä ottaa pois ja olisiko sinne mahdollista saada liikuteltavia tuoleja, jotka mahdollistaisivat tilojen monipuolisemman käytön, muun muassa kuorojen harjoitteluun ja erilaisten tilaisuuksien ja ryhmien pitämiseen. Niistä on käyty keskustelua ja kävimme elokuussa tutustumassa Turun tuomiokirkon toiminnalliseen kehittämiseen, että millaisia hankkeita siellä on tehty ja millaisia kokemuksia on maailmalta, Salmi selventää.
Tuomiokirkon alueen kehittämistyöryhmän yksi tehtävä on kirkkoherran mukaan luoda vasta alkavan toimikautensa aikana mahdollisuuksia siihen, että seurakuntalaisia kuullaan workshopeissa ja kyselyissä.
Kehittämistyöryhmään jo nimetyt henkilöt ovat Salmen lisäksi ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Mats Lindgård sekä muina jäseninä Krista Eloneva, Jesse Kyötikki, Simon Lampenius, Anna Talvitie ja Rebecka Stråhlman. Myös seurakuntaneuvostoista ja tuomiokapitulista tulee edustajat.