Asumisen kustannusten nousu näkyy OP Uusimaan toimialueen kunnissa eri tavoin: pääkaupunkiseudulla lainanhoitorasitus on merkittävästi korkeampi, kun taas muissa Uudenmaan kunnissa alempi kuin Suomessa keskimäärin.
Viime vuonna OP Uusimaan alueella haettiin kuitenkin edellisvuotta suurempia asuntolainoja. Kodin hankintaan nostetun asuntolainan koko oli keskimäärin 187 000 euroa, mikä on 2 000 euroa suurempi kuin edellisvuonna.
Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan paikkakuntien välillä on isoja eroja: Kun Helsingissä lainaa otettiin keskimäärin 230 000 euroa, Lohjalla lainaa otettiin 106 000 euroa, Järvenpäässä 150 000 euroa ja Porvoossa 140 000 euroa.
Uudenmaan kehitys poikkeaa muusta Suomesta, sillä valtakunnallisesti asuntolainan keskimääräinen koko kääntyi viime vuonna pitkän nousun jälkeen laskuun.
Lainahakemusten määrä piristyi tammi–helmikuussa.
OP Uusimaa
– Moni asunnon ostoa harkitseva odottaa asuntojen hintojen laskevan vielä tänä vuonna. Tammi-helmikuussa lainahakemusten määrä on kuitenkin piristynyt viime vuoden loppuun verrattuna ja asuntolainaa haettiin 26 prosenttia enemmän kuin loppuvuonna 2022, OP Uusimaan henkilöasiakasrahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Riikka Kangas kertoo tiedotteessa.
OP-ryhmän ekonomistit tekivät laskelman lainanhoitorasituksesta eri puolilla Suomea. Lainanhoitorasitus kertoo, kuinka paljon mediaanituloiselta kotitaloudelta kuluu rahaa lainan lyhentämiseen, korkoihin ja muihin asumisen kuluihin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.
Tyypilliseen osakeasuntoon eli 85-prosenttisesti lainalla rahoitetun keskikokoisen osakeasunnon hankintaan otetun lainan lainanhoitorasituslukema on koko maassa noin 25 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista tuloista.
Myös OP Uusimaan toimialueella lainanhoitorasituslukema vaihtelee paljon. Korkein se on luonnollisesti Helsingissä, jossa osakeasuntojen kohdalla lukema on 46 ja Espoossa 29. Järvenpäässä vastaava luku on 22, Porvoossa 21, Hyvinkäällä 18 ja Lohjalla 16.
– Mitä alempi lainahoitorasitus on, sitä enemmän rahaa voi käyttää asumisen lisäksi enemmän muihinkin asioihin. Esimerkiksi säästämisen ja sijoittamisen merkitys voi kasvaa, kun asumiseen ei kulu niin paljoa rahaa, Riikka Kangas sanoo.
Uudellamaalla asuminen tarjoaa verrattain paljon vaihtoehtoja hyvinkin urbaanista kaupunkiympäristöstä maaseutuun, ja sen vuoksi myös asumismuodot Uudenmaan kunnissa painottuvat eri tavoin; osassa kunnista valtaosa asuu omakotitaloissa, kun taas isommissa kaupungeissa kerrostaloasuminen on huomattavasti yleisempää.
– Julkisuudessa asunnoista usein keskustellaan arvonnousun kautta, mutta moni suomalainen ostaa asunnon ensisijaisesti omaksi kodikseen, ei niinkään sijoituskohteeksi. Rahaa halutaan käyttää asumisen lisäksi myös muihin asioihin kuten matkustamiseen tai harrastuksiin, Riikka Kangas kertoo.