Luokanopettaja Nina Pauloaho toivoo, että eduskunnasta löytyy myös opetusalalla työskenteleviä.
Porvoolainen Nina Pauloaho, 29, on yksi harvoista alle 30-vuotiaista eduskuntavaaliehdokkaista. Keskustan riveihin liittynyt Pauloaho aloitti poliittisen uransa viime vuoden aluevaaleissa ja vaalityö jatkuu seuraavissa kuntavaaleissa.
Kipinä politiikkaan ja vaikuttamiseen syntyi, kun Pauloaho opiskeli opettajaksi. Jo hakuprosessi sai Pauloahossa syttymään tunteen, että asioiden olisi muututtava.
Hän on tietoisesti rikkonut yhteiskunnan normeja perustamalla perheen ennen korkeakouluopintoja ja uraa. Kahden pienen lapsen äiti haki kiireesti opiskelemaan, ennen kuin hakuprosessi muuttui ja pääsykokeet vaihtuivat todistusten painotuksiin. Pauloahon kirjoittamilla aineilla ei olisi yliopistoon todistusvalinnalla päässyt.
– Todistusvalintojen aineita täysin järjenvastaisesti arvottava pisteytys ja ensikertalaiskiintiö ovat uudistuksia, jotka eivät toimi yhdessä. Jos nyt haluaisin vaihtaa alaa, olisi hyvin vaikea päästä opiskelemaan ensikertalaiskiintiön vuoksi.
Koulutukseen liittyvät aiheet näkyvät vahvasti Pauloahon vaaliteemoissa.
Hän kokee, että nuorille asetetaan valtavat paineet, kun jo toisen asteen opetuksen jälkeen yhteiskunta ohjaa hakemaan korkeakouluun, eikä välivuosille ole sijaa.
– Ajatellaan, että se automaattisesti tarkoittaisi syrjäytymistä.
Yhteiskunnan luomat paineet ovat Pauloahon näkemyksen mukaan yksi suuri vaikuttava tekijä nuorten mielenterveysongelmissa.
Koen itseni ennemmin liberaaliksi.
Pauloaho on itse kärsinyt työuupumuksesta ja haluaa puhua siitä avoimesti vähentääkseen uupumukseen ja mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa.
Luokanopettajana Vantaalla työskentelevä Pauloaho toivoo, että eduskunnasta löytyisi myös niitä, jotka työskentelevät kasvatus- ja opetusalalla.
– Peruskoulu katto-ongelma on, että sen perusrahoitus on liian alhainen ja sitä yritetään vuosi toisensa jälkeen paikata määräaikaisilla hankerahoilla.
Pauloaho myös painaisi kovaa jarrua digitalisaation lisäämisen suhteen. Hän ei koe, että esikoululaisen tai alakoulun alkuvaiheessa oppilaan tarvitsisi saada tietokonetta eteensä.
– Liika on liikaa. Esi- ja alkuopetus pitäisi pyhittää sille, että harjoitellaan olemaan koululaisia, tunnetaitoja, kirjoittamista, lukemista ja laskemista.
Nina Pauloaholle puolueen valinta oli vaikea. Keskustasta löytyi tuttuja, ja hän piti hyvänä, että keskusta on maltillinen, eikä mikään ääriliike.
– Keskusta on tehnyt hyvää perhepolitiikkaa.
Silti puolueenkin ajamista asioista löytyy niitä, joita Nina Pauloaho vastustaa.
– Olen aina ollut vähän kettutyttö ja olen toiminut aktiivisesti sen eteen, että nykyisin keskustanuorten kanta on, että turkistarhaus täytyy ajaa alas.
Hän kokee, että puolueessa on kuitenkin tilaa eri mielipiteille ja että puolueenkin pitää uudistua.
– Koen itseni ennemmin liberaaliksi kuin konservatiiviksi. Mutta jos puhutaan päihdepolitiikasta, olen konservatiivinen.
Nina Pauloaho on sukeltanut politiikkaan rytinällä ja käyttänyt monia iltoja ja tunteja isojen ja pienten medioiden vaalikoneisiin. Vaalikoneista löytyy kysymyksiä laidasta laitaan, ja eduskuntavaaliehdokkaan on perehdyttävä mitä kummallisempiinkin yksityiskohtiin.
– On täytynyt omaksua moni ala. Olen kokenut hyväksi sen, että voidaan sparrata keskustanuorten kanssa.
Vaalikoneiden lisäksi Pauloaho on jalkautunut ihmisten pariin ja käynyt erilaisissa vaalipaneeleissa, kuten OAJ:n paneelissa.
– Nautin siitä, että pääsen kohtaamaan ihmisiä. Osaan kuunnella ja olen empaattinen. On yllättänyt, kuinka henkilökohtaisia asioita ihmiset tulevat kertomaan.
Haastattelemme sarjassa Itä-Uudenmaan kärkiehdokkaat.
