Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat olivat Porvoossa viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 1,8 prosenttia korkeammat kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Vuokrat nousivat hieman voimakkaammin kuin koko maassa keskimäärin.
Vapaarahoitteisten yksiöiden neliövuokra oli vuoden lopussa keskimäärin 18,9, kaksioiden 13,8 sekä kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen 13 euroa neliöltä kuukaudessa. Uusien vuokrasuhteiden vuokrat olivat hieman tätä korkeammat.
Isojen asuntojen neliövuokra nousi Porvoossa viime vuonna selvästi vauhdikkaammin kuin yksiöiden ja kaksioiden vuokra.
Vapaarahoitteisten yksiöiden mediaanivuokra oli Porvoossa viime vuonna 611 euroa, kaksioiden 750 euroa ja kolmioiden 938 euroa kuukaudessa.
Tiedot ilmenevät Vuokraovi.comissa julkaistuista vuokrailmoituksista sekä yrityksen yhdessä Suomen Vuokranantajien kanssa julkaisemasta Vuokramarkkinakatsauksesta.
Vuokra-asunnot löytävät Porvoossa nopeasti ottajansa. Viime vuonna yksiköiden markkinointiajan mediaani Vuokraovi.comissa oli 19, kaksioiden 27 ja kolmioiden vain 14 vuorokautta.
Vuokraovi.comin tilastojen mukaan vuokra-asuntojen tarjonta kasvoi Porvoossa selvästi vuoden loppua kohti mentäessä. Kun ensimmäisellä vuosineljänneksellä vapaiden asuntojen vuokrailmoituksia oli keskimäärin runsaat 120, määrä kasvoi kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä lähes 200:aan.
Toisella vuosineljänneksellä kesän alla kaksioiden mediaani markkinointiaika kävi hetkellisesti 40 vuorokaudessa.
Katsauksen mukaan vuokranantaja sai nykyisten asuntojen hintojen perusteella laskennallista vuokratuottoa Porvoosta neljä prosenttia. Vastikekustannuksiksi on laskettu 5,30 euroa.
Pandemiavuosina kasvanut kiinnostus suurempia vuokra-asuntoja kohtaan näyttää säilyneen myös koronan väistyttyä, Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen sanoo.
Niiden tarjonta on huomattavasti yksiöitä ja kaksioita niukempaa, jolloin kysynnän kasvu heijastuu nopeasti myös vuokratasoon. Keskimääräiset markkinointiajat ovat kolmioissa olleet kaksioita lyhyemmät koko maan tasolla pandemian alusta alkaen.
– Ilmiön taustalla on etätyön suosion säilyminen pandemian jälkeen. Suurempien vuokra-asuntojen kysyntää nosti todennäköisesti myös yleisen epävarmuuden kasvu sekä nopeasti noussut korkotaso. Asunnon ostamisen sijaan moni kotitalous on voinut pitää asunnon vuokraamista joustavampana ja turvallisempana ratkaisuna, Rokkanen arvioi.
Tyypillisesti taloudellisesti epävarmoina aikoina kiinnostus asunnon ostamista kohtaan laskee ja vuokralla asumisen suosio nousee.
Suomen Pankin tilastojen mukaan uusia sijoitusasuntolainoja nostettiin euromääräisesti loppuvuonna noin puolet vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Loppuvuodesta myös sijoitusasuntolainakanta kääntyi hienoiseen laskuun.
– Laskevat hinnat eivät lähtökohtaisesti houkuttele laittamaan pieniä asuntoja myyntiin tässä markkinatilanteessa. Toisaalta pienten asuntojen hintojen jousto avaa mahdollisuuksia ensiasunnon ostajille sekä kasvuhakuisille ja vakavaraisille sijoittajille, Sakari Rokkanen katsoo.
Vaikka tarjontatilanne yleisesti suosii vuokra-asunnon etsijöitä, tietyissä segmenteissä on havaittavissa kuilua kysynnän ja tarjonnan välillä. Erityisesti suurempien vuokra-asuntojen tarjonnassa on havaittavissa niukkuutta.
Vuokralaiset ovat myös aikaisempaa kriittisempiä asunnon kunnon ja varustelun suhteen.
Enää asunnon vuokrauspäätöstä ei tarvitse tehdä kiireellä ja asuntoa näkemättä, vaan vuokralaisella on parempi mahdollisuus vertailla asuntoja ennen vuokrauspäätöstä. Vuokranantajien on taas hyvä tiedostaa laatukilpailun kiristyminen.