Vanhan Raatihuoneen tornin kello päivitetään 2020-luvulle. Vaikeakäyttöisen mekaanisen kellon tilalle asennetaan digitaalinen kello.
Uusi kello on tarkka ja näkyy kauas. Uusinta tekniikkaa olevan kellon numerot näkyvät useiden kilometrien päähän. Porvoon museo ei ole huolissaan siitä, että uusi kello vähentäisi historiallisen kohteen arvoa – oikeastaan päin vastoin.
– Digitaaliset kantikkaat numerot sopivat hyvin vanhaan kahdeksankulmaiseen torniin, sanoo museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera.
Moderni digitaalisuus ja perinteinen rakennus sopivat nykynäkemyksen mukaan hyvin yhteen ja kuvaa myös kaupunkia. Koostuuhan Porvookin sekä vanhasta että uudesta.
Kellon vaihdolla säästetään vanhaa tornia turhalta rasitukselta sekä vältytään ylimääräiseltä työltä. Samalla kaupunki säästää selvää rahaa.
– Tähän asti kellotorniin on pitänyt kiivetä kerran viikossa, sillä vanha kello pitää vetää käsin, jotta se pysyy ajassa. Kulku torniin on vaikea ja vaarallinenkin, museolta kerrotaan.
Jatkossa digiaalisen kellon paristo pitääkin käydä vaihtamassa kellotornissa vain joka toinen viikko.
1764 rakennettu Porvoon Vanha Raatihuone on Suomen vanhin yhä olemassa oleva raatihuonerakennus. Sen kellotorni valmistui seitsemän vuotta myöhemmin 1771. Sekä raatihuoneen että kellotornin rakennustöistä vastasi linnoitusarkkitehti Gotthard Flensborg, jonka käsialaa ovat myös monet muut vanhan kaupungin kivitaloista.
Nyt tehtävällä muutoksella onkin myös historiallinen perustelu. Porvoon museo haluaa kunnioittaa rakennusmestari Flensborgin autenttista näkemystä.
– Arkistolähteiden mukaan hän olisi käyttänyt digitaalista ajannäyttäjää, jos sellainen olisi ollut 1700-luvulla saatavilla. Alueen arkeologisissa tutkimuksissa on löytynyt runsaasti pii-iskoksia, joiden voidaan katsoa olevan nykyaikaisten pii-siruilla toimivien tietokoneiden esimuotoja, museo tiedottaa.
Uusi digitaalinen kello lyö ensimmäistä kertaa kello 12 tänään 1. huhtikuuta.
Kellon uusimista alettiin selvitellä noin vuosi sitten, pian sen jälkeen kun Lehto-Vahtera tuli Porvooseen museonjohtajaksi.
– Museoyhdistyksen hallitus on ajan tasalla, eikä Museovirastokaan ole vastustanut tätä. Mehän olemme alueellinen vastuumuseo, ja meillä on paras asiantuntemus alueellisesta kulttuuriperinnöstä. Kyllähän he tietävät, että kulttuuriperintö on kerroksellista ja muuttuvaa, Lehto-Vahtera sanoo.
Lehto-Vahtera toteaa, että kellon uusiminen sopii museon uuteen strategiaan hyvin, sillä museo uudistuu nyt muutenkin. Yhteiskunnassa lisätään jatkuvasti erilaisia digitaalisia palveluita ja Vanhan raatihuoneen digitaalinen kello on yksi osa tätä muutosta.
Museo haluaa olla myös ajassa kiinni, ja uusi kello kertoo jatkossa ajan kulusta tarkasti.
– Se näyttää sekunnitkin, Lehto-Vahtera lupaa.
Uusi kello voidaan tarpeen mukaan valaista myös eri teemojen mukaan samaan tapaan kuin Porvoon kävelysilta. Lisäksi kellotaululla esitetään kertaus sanomalehti Uusimaan tärkeimmistä uutisotsikoista kahdesti päivässä.