Juhlavuosi käynnistyy kansanlaulukirkolla Raatihuoneen torilla.
Porvoon suomalainen seurakunta juhlii pyöreitä vuosia. Elinvoimaisen yhdeksänkymppisen juhlavuosi käynnistyy helluntaina 28. toukokuuta Raatihuoneentorilla järjestettävällä kansanlaulukirkolla. Messu alkaa kello 11 ja sen jälkeen tarjotaan kirkkokahvit.
– Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita tähän yhteisölliseen ja historialliseen juhlahetkeen, kirkkoherra Pontus Salmi kutsuu.
Ikä ei kasvuhaluista seurakuntaa vielä paina.
– Tahdomme vahvistaa sitä hyvää, jota meillä on, ja jakaa sitä, juhlamessun järjestelyjä koordinoiva pastori Juhana Sihvo sanoo.
Noin tunnin mittainen kansanlaulukirkko etenee musiikin siivin.
– Se on hyväntyylinen ja viehättävä kokonaisuus, pastori Sihvo summaa.
Juhlamessussa esiintyy kaksi kuoroa, kamarikuoro Vox Consolationis ja Laulupiirin kuoro sekä soitinyhtye Castellum.
Lauluista välittyy hyväntuulisuus.
– Juhlassa lauletaan tuttuja kansanlauluja, joihin on kirjoitettu uudet, hengelliset sanat. Niistä välittyy hyväntuulisuus, kuten laulusta Arvon mekin ansaitsemme. Sanoitukset on tehnyt runoilija ja kirjailija Anna-Mari Kaskinen, kanttori Minna Wesslund kertoo.
Perinteiset instrumentit kuten harmoni, viulu ja haitari luovat perinteikästä tunnelmaa, ja juhlamessussa on tilaisuus myös ulkoiluttaa kansallispukuaan.
– Toivomme, että ihmiset laittaisivat kansallispuvun ylleen, jos sellainen kaapista löytyy, Wesslund sanoo.
Juhlamessun aattona Porvoon tuomiokirkossa järjestetään myös suvivirsilive kello 18 alkaen. Mukana ovat Porvoon suomalaisen seurakunnan kanttorit.
– Lauletaan yhdessä koko suvivirsi ja voi aloittaa kesätunnelmaan virittäytymisen.
Kirkkoherra Pontus Salmi kertoo helluntain juhlamessun saarnassaan pääkohtia 90-vuotiaan seurakunnan historiasta.
– Kerron myös siitä, miten seurakunta on Porvoossa elänyt ajassa ja toteuttanut omaa perustehtäväänsä aluksi selvänä kielellisenä vähemmistönä.
90-vuotta sitten Porvoossa oli vain yksi seurakunta, jonka pääkielenä oli ruotsi. Porvoon maalaiskunnan asukkaista 24 prosenttia ja kaupungin asukkaista 40 prosenttia puhui suomea.
Suomessa oli herännyt kansallisuusaate, joka halusi parantaa suomen kielen asemaa itsenäisessä maassa.
– Kun suomenkielinen väestö sai menestystä vuoden 1922 kunnallisvaaleissa ja aitosuomalaiset kasvattivat suosiotaan, Porvoon suomenkielinen väestö heräsi siihen, että he voisivat perustaa oman seurakunnan, Salmi kertoo.
Perustaminen ei kuitenkaan ollut yksinkertaista.
– Asiasta käytiin aikamoista vääntöä. Päätöstä ei saatu tehtyä kirkon sisällä. Lopulta valtioneuvosto päätti Snellmanin päivänä 12.5.1932, että Porvooseen voidaan perustaa oma seurakunta suomenkielisille, Salmi kertoo.
Uusi seurakunta oli tärkeä jäsenilleen uskon ja kielellisen identiteetin vuoksi.
–Jumalanpalveluksissa käytiin ahkerasti. Niihin osallistui peräti viisi prosenttia eli 300–400 seurakuntalaista. Tällaiseen osallistujamäärään ei sittemmin ole päästy.
Porvoon suomalaisen seurakunnan juhlavuosi käynnistyy Raatihuoneentorilla järjestettävällä kansanlaulukirkolla helluntaina 28.5. Juhlamessu alkaa kello 11 ja messun jälkeen tarjotaan kirkkokahvit. Tilaisuus on kaikille avoin.