Porvoo menestyi mainiosti valtakunnallisen Elävät kaupunkikeskustat ry:n uunituoreessa keskustojen elinvoimaisuusvertailussa. Suomen asukasluvultaan 20. suurin kaupunki sijoittui kaupunkikeskustojen elinvoimalistalla peräti viidenneksi. Edellä olivat vain ”kolme suurta” Helsinki, Tampere ja Turku ja Pohjanmaan yllättäjä Pietarsaari.
Vertailussa kaupunkikeskustat pisteytettiin viiden eri kriteerin perusteella. Ne olivat kauppojen ja ravintoloiden kappaleosuus keskustan kaikista liiketiloista, vapaiden liiketilojen osuus, kaupallinen tiiviys eli keskustan liiketilojen kokonaismäärä suhteessa pinta-alaan, keskustan elinvoimaluku ja asukasluku neliökilometriä kohden kilometrin säteellä kaupallisesta keskipisteestä. Laskennan Elävät kaupunkikeskustat ry:lle teki keskustojen elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms Salokorpi-Yhtiöt Oy:stä.
Analyysin mukaan Porvoon keskusta yllätti elinvoimavertailussa.
– Ympärivuotisilla matkailuvirroilla pääkaupunkiseudulta on ratkaiseva merkitys keskustan elinvoimalle ja sen kehittymiselle. Ulkomaanmatkailijatkin haluavat usein nähdä ja kokea Porvoon keskustan ainutlaatuisen idyllin, tiedotteessa todetaan.
Keskustassa on kolminapaisuutta ja kaupallinen keskipiste sijaitsee kaiken keskellä.
Porvoon keskusta erottui edukseen erityisesti siinä, että siellä on kappalemäärältään paljon lauantaiyrityksiä kaupunkiin, jonka asukasluku on 51 000. Matkailuvirrat ylläpitävät elinvoimaa niin putiikeissa kuin ravintoloissa.
Toinen vahva piirre oli vapaiden liiketilojen pieni osuus. Porvoon keskustassa tiloja oli tyhjillään vain 7,4 %, mikä oli Suomen viidenneksi paras.
Asukastiheys keskustan tuntumassa oli sen sijaan suurempiin kaupunkeihin verrattuna matalahko eli 3 000 asukasta neliökilometrille.
Selvä ykkönen vertailussa oli Tampere, jonka keskustaa ovat viime vuosina mullistaneet ratikka, areena ja tunneli.
– Keskusta monipuolisine hotelleineen on Suomen tapahtuma- ja viihde-Mekka, ehkä jopa ravintolapääkaupunki suhteutettuna asukasmäärään, tiedotteessa todetaan.
Elävät kaupunkikeskustat ry:n selvityksessä oli mukana 33 kaupunkia. Yleisiä trendejä olivat, että kauppojen lukumäärä väheni vuodessa lähes 4 prosentilla, mutta ravintolat säilyttivät asemansa. Vapaita liiketiloja keskustoissa oli keskimäärin 10,8 %.
Tuloksiin arvioidaan vaikuttaneen nyt jo kolme vuotta kestänyt maailmantilanne sekä kaupan rakennemuutos, verkkokaupan yleinen vahvistuminen ja etätyön yleistyminen. Asiakasvirrat saattoivat keskustoissa koronavuonna 2020 jopa puolittua, mutta ovat nyt osin jo palautuneet.