Palloliiton tavoite: Suomeen 30 uutta jalkapallohallia

JALKAPALLO Tavoitteena on parantaa juniorivalmennuksen tasoa ja varmistaa, että nuorille riittää peliaikaa.

HELSINKI | Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen surkea menestys suututtaa suomalaisia jalkapallofaneja. Vuoden 2016 aikana Suomi ei voittanut yhtään ottelua.

Jalkapallon Curt Lindströmiksi hehkutettu Suomen päävalmentaja Hans Backe saikin joulukuussa potkut. Myös Palloliitto ja erityisesti Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja saivat lokakuorman niskoilleen.

Kritiikki on tietysti paikallaan Backen osoittauduttua virhevalinnaksi. Suurin ongelma ei kuitenkaan ole ollut A-maajoukkueen päävalmentaja, vaan Suomen pelaajakehitys ja juniorivalmentajien taso.

Palloliitossa ongelmat tiedostetaan. Tiistaina järjestetyssä toimittajatapaamisessa Palloliiton johto kertoi toimenpiteistä, joilla suomalainen futis pyritään saamaan nousuun.

Taloudellisesti toiminta ei ainakaan ole hakoteillä, sillä Palloliitto tekee taloudellisesti positiivisen tuloksen. Koska raha-asiat ovat kunnossa, Palloliitto aikoo satsata neljä miljoonaa euroa strategisiin muutoksiin vuosina 2017–20.

Esimerkiksi jalkapallohalleja Suomessa on tällä hetkellä 70, mutta määrä aiotaan nostaa sataan. Jalkapallon harrastajia Suomessa on yli 130 000. Hallimäärän kasvattamisella pyritään vastaamaan paremmin harrastajien tarpeisiin.

Palloliiton pelaajakehityspäällikkö Hannu Tihinen painottaa, että tulosten parantaminen edellyttää resurssien kohdistamista oikein. Juniorivalmentajien ja erityisten lasten valmentajien osaaminen vaatii kehittämistä. Jokaiselle juniorille pyritään saamaan osaava ja koulutettu valmentaja, ja jalkapallon harrastamisen ilmapiiriä pyritään parantamaan valmennusosaamisen kautta.

Jokaiselle juniorille pyritään saamaan osaava ja koulutettu valmentaja, ja jalkapallon harrastamisen ilmapiiriä pyritään parantamaan valmennusosaamisen kautta.

Palloliiton mielestä tämä kannattaa, sillä monet lapset unelmoivat jalkapalloammattilaisuudesta. Tihisen mukaan Palloliitto yrittää paremmalla mentoroinnilla tarjoamaan paremmat edellytykset unelmien toteuttamiseksi. Tavoitteena on kasvattaa pelaajien edellytyksiä päästä kansainvälisille kentille. Siksi 16–21-vuotiaille pelaajille pyritään tarjoamaan mahdollisimman paljon peliaikaa.

Siirto on ymmärrettävä, sillä harrastajamäärien kasvu ei ole näkynyt maajoukkuemenestyksenä. Suomi ei ole saavuttanut jalkapallossa yhtään miesten arvokisapaikkaa, jos olympiajalkapalloa ei lasketa.

Suomea ei todennäköisesti nähdä myöskään vuoden 2018 MM-kisoissa, vaikka teoreettisia mahdollisuuksia Huuhkajilla toki yhä on. Parempia pelaajia Suomi ei silti saa parissa kuukaudessa tyhjästä.

Unelmat arvoturnauspaikasta on hyvä siirtää 2020-luvulle. Tihisen ilmoittamilla keinoilla juniorimassasta voi silloin kasvaa uusi ”kultainen sukupolvi”.

Jari Litmanen, Sami Hyypiä ja Tihisen edustama edellinen ”kultainen sukupolvi” kykeni haastamaan tasapäisesti Englannin, Saksan ja Portugalin kaltaisia huippumaita, mutta arvoturnauspaikka jäi saavuttamatta osin huonon tuurinkin takia.

Jos Litmasen, Hyypiän ja Tihisen aikaan EM-kisoihin olisi kelpuutettu 24 joukkuetta, olisi Suomi varmasti nähty kisoissa.

Teksti: Otto Palojärvi

Lehtola tuuraa Alajaa

Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja on sairauslomalla helmikuun loppuun saakka.

Palloliitto vahvisti tiistaina, että Alaja on vakavasti sairas, mutta palaa tehtäväänsä tervehdyttyään. Liitto ennakoi, että Alajan sairausloma jatkuu helmikuun loppuun.

Puheenjohtajan tehtäviä hoitaa siihen asti Markku Lehtola.

Entinen Suomen A-maajoukkueen maalivahti Alaja, 64, on toiminut Palloliiton puheenjohtajana vuodesta 2012.

Lue lisää aiheesta

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut