Aurinko kurkistaa taas pilvien takaa mutta tulevaisuus on epäselvä – koronapandemian pitkäaikaiset vaikutukset Suomen liikunta-alaan selviävät vasta tulevaisuudessa

STT

Aurinko paistoi Suomessa laajalti keskiviikkona ja urheilu-uutiset kertoivat urheilusarjojen vähittäisestä uudelleenkäynnistymisestä. Valtion liikuntaneuvoston keskiviikkona julkistettu selvitys koronapandemian vaikutuksista suomalaiseen liikunta-alaan muistutti kuitenkin, että koronan kokonaisvaikutukset selviävät vasta tulevaisuudessa.

– Tulevaisuus on epäselvä, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) summasi julkistamistilaisuudessa.

Kosonen viittasi siihen, että koronarajoituksia voidaan joutua ottamaan uudelleen käyttöön. Lisäksi Veikkauksen rahapelituottojen lasku näyttää kiihtyvän, ja yleisen taloustilanteen heikkeneminen heijastuu monella tavalla myös liikuntaan.

Julkistamistilaisuudessa kommenttipuheenvuoron esittänyt jalkapallojoukkue HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti alleviivasi, ettei liikunta palaa koronaa edeltäneeseen aikaan automaattisesti.

– Ei ole itsestään selvää, että kaikki lapset ja nuoret palaavat seuratoimintaan. Sama koskee monia seurojen vapaaehtoisia toimijoita. Ei ole ollenkaan selvä, että nämä kaikki saadaan takaisin, se ei tule automaattisesti, Riihilahti sanoi.

Riihilahti painotti, että julkinen tuki pitäisi kohdistaa nimenomaan seuroille ja urheilijoille, ei urheilujärjestelmälle.

– (Selvityksen) talouspuolesta ei selviä, mitä kaikkea seuratoiminta tarjoaa yhteiskunnalle. Seurojen tarjoama fyysinen ja henkinen kasvatus sekä sosiaalinen pääoma ovat aivan eri mittakaavaa kuin menetetyt tulot. Kun tulee vaikea paikka, olemme tosi ohuella pohjalla siinä, miten pääsemme tällaisten kuilujen yli, Riihilahti sanoi.

"Onneksi iso osa liikuntapaikoista on kuntien hallussa"

Liikuntaneuvoston selvitys kertoi, että koronapandemia vaikutti liikunta-alan toimijoihin maalis–toukokuussa hyvin vaihtelevasti. Vakavimmat akuutit vaikutukset koronalla on ollut alan yrityksiin, mutta myös moni urheiluopisto sekä osa urheiluseuroista ja muista alan toimijoista on kokenut merkittäviä vaikeuksia.

Valtaosa yhdistyspohjaisista urheiluseuroista selvisi koronakevään 2020 rajoituksista melko vähillä ongelmilla, mutta viidennekselle seuroista aiheutui paljon tai erittäin paljon ongelmia. Osakeyhtiöpohjaisista seuroista noin puolet arvioi tilanteensa kriittiseksi.

Julkistustilaisuudessa puhunut opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Esko Ranto huomautti, että tässä näkyy kuntien merkitys joustavina liikuntapaikkojen vuokranantajina.

– Onneksi iso osa liikuntapaikoista on kuntien hallussa. Suurimmissa vaikeuksissa ovat olleet ne seurat, jotka käyttävät yksityisiä liikuntapaikkoja eivätkä ole päässet irti pitkistä vuokrasopimuksista. Ylipäätään vahvat julkiset palvelut ovat olleet avainasemassa koronakriisistä selviämisessä, Ranto sanoi.

Ranto vertasi myös nykyistä erikoisseurojen ja aikaisen erikoistumisen aikaa 1980-lukuun, jolloin Suomessa oli paljon enemmän urheilun yleisseuroja, joiden ohjelmassa oli useita urheilulajeja.

– Sen aikainen yleisseurojen järjestelmä olisi hyvin joustavasti uinut tällaisesta kriisistä läpi. Pitäisikö jälleen ottaa esiin, että lapsilla ja nuorilla pitäisi olla useita seuroja ja lajeja, jolloin olisimme vähemmän haavoittuvia tällaisissa tilanteissa? Ranto sanoi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.