Rockettes rakentaa tulevaa nostamalla tukun nuorten maailmanmestareita aikuisiin

Kaikki viime talven 20 luistelijaa jatkoivat uraansa, ja ryhmään liittyi kahdeksan luistelijaa maaliskuussa juniorien maailmanmestaruuden voittaneesta seuran Fintastic-joukkueesta. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

STT

Muodostelmaluistelun Suomen mestari Helsinki Rockettes käytti koronakevään uudistuneen joukkueen yhtenäisyyden hiomiseen. Kaikki viime talven 20 luistelijaa jatkoivat uraansa, ja ryhmään liittyi kahdeksan luistelijaa maaliskuussa juniorien maailmanmestaruuden voittaneesta seuran Fintastic-joukkueesta.

28 luistelijaa on lähes tuplaten se määrä, joka voi olla kisoissa kerrallaan jäällä. Ohjelmat tehdään 16 luistelijalle, ja Rockettes tähtää ison luistelijajoukon harjoittamisella tulevaan. Seura haluaa turvata jatkuvuuden ja menestyksen.

– Harjoitustilanteessa luistelijat pystyvät sparraamaan toisiaan, sillä myös toista katsomalla oppii, kertoi joukkueen pitkäaikainen päävalmentaja Kaisa Arrateig viime viikolla STT:n haastattelussa.

Hän aloitti kauden juttelemalla jokaisen luistelijan kanssa kaksistaan ja pienryhmissä. Korona-aikana keskusteluihin oli tavallista enemmän aikaa, koska ryhmäharjoittelu oli toukokuun loppuun asti kielletty. Kokemus oli niin hyvä, että päävalmentaja aikoo jatkaa sitä tulevina vuosina.

Arrateig myöntää, että 28 luistelijan kanssa keskusteleminen on hidasta puuhaa. Ajankäyttö osui kuitenkin oikeaan, sillä nyt luistelijat tietävät, että he voivat aina tulla puhumaan valmentajansa kanssa, jos jokin painaa mieltä. Myös joukkueen kapteenina kaksi vuotta toiminut Nona Vihma mietti joukkueen hioutumista yhteen poikkeusaikana.

– Kun joukkueeseen tulee uusia jäseniä, joukkuehengen rakentaminen heti keväällä on tärkeää, Vihma kertoi.

Työ jatkui juhannusviikolla Vierumäen leirillä, jolla Rockettes viilasi ensi kauden ohjelmiaan kuntoon ennen fysiikkaharjoitteluun keskittyvää omatoimijaksoa. Jäälle Rockettes palaa 20. heinäkuuta.

Rockettes keskittyi omaan tekemiseensä

Helsingin Taitoluisteluklubin Rockettes on muodostelmaluistelun kymmenkertainen MM-mitalijoukkue, jonka Arrateig on luotsannut maailmanmestareiksi 2008, 2010 ja 2011. Joukkueen tuorein mitali on pronssi MM-kotikisoista Helsingistä 2019.

Tämän vuoden MM-kisat jäivät Lake Placidissa luistelematta koronaviruksen takia.

– MM-kisojen peruuntuminen oli sokki, mutta tunnetta lievensi, että koko maailma on oudossa tilanteessa. Urheilu ja kulttuuri kärsivät koronatilanteesta paljon, mutta se on ymmärrettävää, kapteeni Vihma sanoi.

Päävalmentajaa harmittaa MM-kisojen peruuntumisessa, että joukkue ei päässyt näyttämään loppuun hiottua osaamistaan vuoden 2020 ohjelmassa.

– Videoilla taideteos näytti jo vähitellen valmiilta, Arrateig arvioi.

Urheilullisten takaiskujen sijaan muodostelmaluistelu on ollut koko vuoden näyteikkunassa helsinkiläisseura Helsingfors Skridskoklubbin (HSK) eettisten ongelmien takia. HSK:n päävalmentaja Mirjami Penttinen on yhä kilpailukiellossa.

Naapurin tekemiset eivät enää vaikuta Rockettesin arkeen, mutta kohun alkaessa HTK:ssa pidettiin laaja palaveri eettisistä asioista. Mukana oli luistelijoiden ja valmentajien lisäksi seuran johtoa ja luistelijoiden vanhempia.

– Mietimme, onko meillä seurassa kaikki hyvin ja mitä me teemme, jotta emme ole eettisesti väärillä linjoilla. Puhuimme silloin, ettei kohu liity meidän tekemiseemme ja päätimme keskittyä omiin asioihimme, Arrateig muisteli.

Kapteeni Vihma kertoi tuttavien kyselleen häneltä, onko HTK:ssakin ongelmia.

– Käsitykseni muodostelmaluistelusta on erittäin päinvastainen kuin mikä kuva lajista nyt on julkisuudessa ollut, Vihma korosti.

Hän toimii luistelemisen ohessa nuorempien luistelijoiden apuvalmentajana, ja HSK-kohu on laittanut miettimään, miten urheilijoille voi puhua.

– Kilpaurheilussa tulee pakostakin ikäviä tilanteita, etenkin kun valitaan kokoonpanoa. Jokaisen meistä pitää ymmärtää, että 28 luistelijan joukkueesta kaikki eivät mahdu 16 hengen kilpailevaan kokoonpanoon. Valmentajan rooli on tässä kohtaa ikävä, mutta kun pohjustus on tehty meille hyvin, tilanne on ymmärrettävä, Vihma sanoi.

Suomeen lähes puolet MM-kultamitaleista

Muodostelmaluistelun maailmanmestaruuksista on luisteltu vuodesta 2000, ja suomalaisseurat ovat kahmineet lähes puolet kultamitaleista. Menestynein suomalaisseura on Helsingin Luistelijoiden Marigold IceUnity viidellä mestaruudella. Rockettesilla on kolme MM-kultaa ja HSK:n Team Uniquella yksi.

MM-kisoissa on kahden joukkueen maakiintiö, joten yksi kovista suomalaisjoukkueista joutuu vuosittain nielemään pettymyksen MM-paikan karattua. Tänä vuonna se rooli osui Marigoldille.

– Kauteen valmistautuminen lähtee aina siitä, että yllämme MM-kisoihin. Siellä haluamme näyttää, mitä osaamme, Arrateig sanoi.

Välivuosiakin mahtuu mukaan, ja Arrateigin mukaan kisoista putoamista oli nuorena valmentajana nykyistä vaikeampi niellä.

– Nyt tajuaa, että elämä jatkuu. Sitä miettii, mitä voi oppia muilta, Arrateig sanoi.

Lajissa on erilaisia koulukuntia klassisesta venäläisestä luistelusta voimakkaaseen amerikkalaisluisteluun tai omaperäiseen, modernia tanssia muistuttavaan kanadalaisluisteluun. Kansainvälisten vaikutteiden lisäksi oppia voi hakea naapuriseuroista, joilla on tunnistettava tyylinsä.

– Vaikka helsinkiläisseurojen luistelijoilla ei lukisi seuran nimeä takeissaan, tyylit tunnistaa. Marigold on aina joukkueena vahva, ja tarkkaa työtä tekevä Team Unique treenaa aina tekemisensä valmiiksi, Arrateig kuvasi.

Olympiahaave vähentäisi lajin hienouksia

Menestyvän joukkueen on pakko kehittyä vuosi vuodelta, sillä laji menee eteenpäin hurjaa kyytiä. Lajin huipulla luisteleminen on teknisesti puhdasta, ja vauhti on kova.

– Nykyään sallitaan nostot ja temput, joten ohjelmissa on paljon pariliikkeitä ja ryhmäliikkeitä, Arrateig kuvasi.

Muodostelmaluistelun pistelasku uudistui 2000-luvun alussa muun taitoluistelun tavoin. Tuomariston tekninen paneeli arvioi ohjelman teknisen tason, ja tuomaristo määrittelee pisteet.

– Luistelussa keskitytään paljon vaikeuteen. Ensin pitää saada vaikeimmat tasot läpi, ja sitten ne pitää osata tehdä taiteellisesti hienosti läpi. Teknisen puolen korostaminen on muuttanut valmennusta. Urheilijat tietävät, onko käännös puhdas tai onko liuku tarpeeksi ylhäällä. Tietyt asiat on vain osattava, Arrateig kertoi.

Kilpailuissa joukkueet luistelevat 16 hengen ryhmissä lyhyt- ja vapaaohjelman. Joukkueen koko on pudonnut vähitellen 32:sta ensin 24:ään, 20:een ja 16:een. Lajin olympiahaave ajaa kohti tusinan luistelijan ohjelmia.

– Lajista menetetään hienouksia, jos joukkuetta vielä pienennetään. Kaukalo on kuitenkin sentään kooltaan 30x60 metriä, Arrateig tyrmäsi suunnitelman pienentää joukkueita.

Kisakausi tiivistyy marraskuussa

Syksyn kilpailukalenteri on vielä pelkkää arvailua, mutta Kansainvälinen luisteluliitto ISU on väläytellyt vihreää valoa lokakuiselle Shanghai Trophylle Kiinaan. Kotimainen Finlandia Trophy on määrä luistella 8.–11. lokakuuta.

– Lokakuu tulee jo aika nopeasti, varsinkin kun esimerkiksi Yhdysvalloissa joukkueet eivät ole vielä päässeet jäälle, Arrateig muistutti.

Kisatahti tiivistynee marraskuussa alkavissa SM-valintakilpailuissa. Silloin joukkueiden on jo oltava vedossa, kun karsinta Zagrebin huhtikuisiin MM-kisoihin alkaa.

– Suomessa taso on sellainen, ettei kisoihin voi mennä löysin rantein. On puristettava ohjelmat kuntoon, ja sitten on pitkä kausi aikaa hioa ne valmiiksi, Arrateig sanoi.

Kotimaassa luistelijoiden harjoittelu onnistui koronaviruksesta huolimatta hyvin, vaikka joukkueharjoituksiin Rockettes pääsi vasta kesäkuun alussa kokoontumissääntöjen höllennyttyä.

– Teimme keväällä ensin omatoimisesti fysiikkaharjoittelua puhelinsovelluksen avulla. Yleensä harjoittelumme on harjoitusaikaan ja joukkueeseen sidottua, mutta nyt sai treenata haluamaansa aikaan oman päivärytmin mukaan, kapteeni Vihma kertoi.

Hänelle joukkueharjoituksiin paluu oli epäonnekas, sillä Vihma loukkasi oikean nilkkansa ensimmäisessä jääharjoituksessa. Nivelsidevamma pitää hänet pois jäältä, mutta kapteeni elää tiiviisti joukkueen mukana. Ohjelman koreografiaa voi opetella kaukalon laidallakin.

Viime vuoden ohjelma on kaluttu luu

Muodostelmaluistelujoukkueet voisivat koronapandemian takia käyttää ensi talvena viime kauden ohjelmia, mutta päävalmentaja Arrateigin johtamalle ryhmälle se ei ole vaihtoehto. Uuden lyhytohjelman teema oli päävalmentajan mielessä selvä jo tammikuussa, ja vapaaohjelman aihio syntyi maaliskuussa.

– Koreografia on tekemisen suola. Jos laittaisin nyt treeneissä viime vuoden biisin soimaan, se olisi luistelijoille puuduttavaa. Se luu on jo kaluttu. Vaikka meillä oli hieno vapaaohjelma, päätimme tehdä jotain vielä hienompaa, Arrateig kuvasi.

Hän rakentaa ohjelman tekniset elementit, ja koreografi Reija Wäre vastaa taiteellisesta puolesta, jotta luisteluun tulee kehon kieli ja ilmaisu.

– Tässä kohtaa kesää ohjelma on kirveellä veistetty. Sitten rupeamme rakentamaan elementeistä sarjaa ja lisäämään ohjelmaan tunnetta ja tunnelmaa, Arrateig kertoi.

Heinäkuuta leimaavien omatoimisten fyysisten harjoitusten motivaatio kasvaa, kun luistelijat havaitsevat tarvitsevansa uuden ohjelman luistelemiseen tiettyjä ominaisuuksia.

– Luistelija näki leirillä, mitä tarvitsee kehittää, päävalmentaja sanoi.

Tänä vuonna keskikesän omatoiminen harjoittelujakso on tavallista lyhyempi, sillä keväällä oli jo fyysiseen harjoitteluun painottunut jakso.

Nuorilla aikaa kehittyä vastuunkantajiksi

Rockettesin 28 luistelijan harjoitusryhmä on poikkeuksellisen suuri, mutta Arrateig haluaa kouluttaa nuorista jatkuvuutta seuran ykkösryhmään.

– Haluan käyttää tilanteen vahvuutena. Olemme saaneet lisää taitoa joukkueeseen, päävalmentaja kuvaa nuorten joukkueesta nousseita luistelijoita.

Nuoret ovat teknisesti jo hyviä, mutta yksilötaidot kasvavat joukkueen harjoittamisen rinnalla. Iän myötä löytyy myös aikuisempaa karismaa.

– Nuorilla on aikaa rauhassa kasvaa, eikä heillä ole heti painetta olla menestyviä senioreja, Arrateig kuvasi. Luistelussa seniori ei tarkoita ikäihmistä, vaan aikuisten sarjassa kilpailevaa luistelijaa.

Kapteeni Vihma myönsi, että 28 luistelijan ryhmä on isoin hänen urallaan. Joukkueen koko tarkoittaa, että kisa kilpailujoukkueeseen pääsystä on entistä kovempi.

Junioriluistelijat ovat erittäin taitavia, mutta Vihma pitää senioriluistelua astetta kypsempänä, vauhdikkaampana ja varmempana kuin juniorien luistelu. Sama seura kuitenkin yhdistää.

– Yhteinen tyyli ja tapa luistella näkyy läpi, seuran nuorimmista vanhempiin, Vihma sanoi.

Muodostelmaluistelussa seurasta toiseen siirtyminen ei ole järin yleistä, ainakaan Helsingissä. Vihmakin valitsi 9-vuotiaana HTK:n ja on kasvanut seuran kulttuuriin.

– Pääsin ykkösjoukkue Rockettesiin 16-vuotiaana, silloin tavallista nuorempana, nyt 22-vuotias kapteeni kertoi.

Kolme vuotta sitten Rockettes oli tilanteessa, jossa peräti 15 luistelijaa lopetti kerralla. Silloin seura etsi luistelijoita muualta ja löysi vahvistuksia Jyväskylästä, Kaarinasta, Oulusta, Ruotsista ja yksinluistelun puolelta.

– Emme voineet tyhjentää seuran juniorijoukkueita Rockettesiin. Kun mukaan tuli uusia luistelijoita muualta, emme voineet pitää mitään asiaa itsestään selvänä, eikä kukaan ollut muiden yläpuolella. Saimme rakennettua kirjavasta porukasta yhtenäisen kulttuurin, Arrateig kuvasi.

Valmentajat seuran omia kasvatteja

Ohjelman luisteleminen vaatii saumatonta tiimityötä, mutta myös valmennus on usean tekijän summa. Arrateigin ja koreografi Wäreen lisäksi ryhmää luotsaa seitsemän muuta valmentajaa.

Seuran päätoimiset valmentajat Milja Sarkkinen, Laura Spiridovitsh ja Pia-Sofia Pokkinen ovat avustavina valmentajina, Vancouverin olympialaisissa 2010 luistellut Ari-Pekka Nurmenkari opettaa yksinluistelutaitoa, fysiikkaharjoittelusta ja Anandah Kononen ohjaa baletissa.

Sarkkinen on kouluttautunut myös fyysisen valmennuksen osaajaksi. Näin hän pystyy ohjaamaan luistelijoita lajinomaiseen voiman tai kestävyyden hankintaan.

– Yksinluistelusta joudumme välillä karsimaan, mutta baletista, tanssista, kehonhuollosta ja fysiikkaharjoittelusta ei vähennetä.

– Luistelijoille on hyvä, että on muitakin valmentajia kuin minä, Arrateig korosti.

Yksilö jää kakkoseksi joukkueen edessä

Millainen sitten on hyvä muodostelmaluistelija? Rockettesin kapteeni Vihma kertoi miettineensä asiaa paljon. Taitojen sijasta hänen vastauksessaan painottuu ihmisyys.

– Toki pitää olla törkeän hyvä luistelija, jolla perusluistelu on kunnossa. Jos pysyt jalan päällä hyvin, osaat sirklata ja peruskäännökset onnistuvat, siitä lähdetään vaikeampiin asioihin. Pitää olla monipuolinen: vahva, notkea, nopea ja tanssillinen. Haluamme ottaa oppia jäätanssin maailmasta, Vihma kertoi.

Ryhmässä luisteleminen edellyttää luistelutaitojen lisäksi muodostelmaluisteluälyä ja hahmotuskykyä, jotta tajuaa, missä muut luistelijat menevät kaukalossa.

– Taidot tulevat treenatessa, mutta tärkeää on myös se, millainen olet joukkueen jäsenenä. Pitää olla nöyrä tiimipelaaja, koska siten joukkue menee eteenpäin. Pitää pystyä asettamaan itsensä kakkoseksi joukkueen edessä, Vihma korosti,

Hän myönsi ottaneensa aiemmin stressiä joukkueen fiiliksistä. Kun harjoitellaan viisi tuntia päivässä isossa ryhmässä, yhteiselo ei ole aina pelkkää aurinkoa.

– Olen välillä miettinyt, onko omassa toiminnassani vikaa. Ajan kanssa olen kuitenkin oppinut ymmärtämään erilaisten ihmisten toimintaa. Kapteenina mietin usein, miten voisimme toimia paremmin joukkueena, Vihma kertoi.

Käytyään Mäkelänrinteen urheilulukion Vihma tekee töitä luistelun ohessa. Hän uskoo saavansa luistelusta runsaasti elämässä tarvittavia taitoja.

– Olen halunnut nauttia tästä luistelusta täysin rinnoin. Muu elämä odottaa luistelu-uran jälkeen, Vihma sanoi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut