Vili Mustosesta tuli melkein NHL-miljonääri – vaikka näin ei tapahtunutkaan lopulta, on jääkiekko edelleen Mustosen elämäntapa

Jääkiekko: Huntersin apuvalmentaja, Vili Mustonen oli B-junnuna yksi ikäluokkansa lupaavimmista jääkiekkoilijoista, jolta odotettiin paljon.

Vili Mustonen hyppäsi kesällä Huntersin miesten apuvalmentajaksi. Perjantaina joukkue pelaa kotiottelun Mustosen junnujoukkuetta, Haukkoja vastaan. Toni Degerlund
Toni Degerlund

Toni Degerlund

36-vuotias Vili Mustonen on Jokelan Kaukasten Voiman kasvatti. Miehen palkintokaapista löytyy muun muassa B-junnujen Suomen mestaruus, A-junnujen SM-hopea ja nuorten olympiapronssia. Mies viiletti kiekon perässä aikoinaan junnujen maajoukkueessa, jossa vilisi nykyisiä jääkiekkoammattilaisia. Yksi Mustosen kiekkokavereista oli muun muassa samanikäinen Valtteri Filppula, joka takoo tällä hetkellä lätkädollareita NHL:n Detroit Red Wingsissä.

Useimmat jääkiekon lajitietäjät ja taustahenkilöt ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että Mustonen oli yksi lajin lahjakkaimmista junnuista, jonka odotettiin pääsevän lajissa pitkälle.

– Kyllä minä varmaan Suomen mittapuulla olinkin oman ikäluokkani ihan terävintä kärkeä B-junnuksi saakka, Mustonen kommentoi.

– B-junnuna tuli tehtyä aika kovia tehoja ketjukaverini, porvoolaisen Sami Tervosen kanssa. B-junnuikään saakka treenasinkin tosi kovaa ja paljon. Silloin kaikki kesätkin menivät aika tiivisti treenimaailmassa.

– Jossain vaiheessa taisi tulla jotain luulosairautta, ja ekstratreenaamiseni jäi. Treenasin sen jälkeen lähinnä joukkuetreeneissä. Pikkuhiljaa aloin huomaamaan, että tutut kaverit menevät vasemmalta ja oikealta ohitseni.

– Lapsenuskoisena, uskoin, että niillä lahjoilla, mitä itselleni oli suotu, olisi menty pitkälle, mutta ei se sitten loppupeleissä riittänytkään.

– Paljon kiekko on silti antanut. Tykkään lajista edelleen todella paljon.

Kyllähän sitä aina joskus kieltämättä miettii, että oisko pitänyt treenata vähän eri tavalla.

Valtteri Filppulaan Mustonen tutustui Jokereiden A-junnuissa. Sen lisäksi parivaljakko pelasi yhdessä maajoukkuepelejä, ja vietti muutenkin paljon aikaa yhdessä.

– A-junnuikäisenä tuli oltua paljon Vallen kanssa yhdessä. Nyt elämäntilanteet ovat tietty aika erilaiset. Itse asun Jokelassa, ja Valle Pohjois-Amerikassa, Mustonen naureskelee.

– Kyllä me pari vuotta sitten vielä soiteltiin toisillemme, mutta nyt emme enää ole olleet niin paljon yhteydessä, kuin aiemmin.

– Nuorempana tuli liikuttua paljon yhdessä, ja voi sanoa, että olimme hyviä ystäviä.

Mustonen ja Filppula kävivät myös armeijan samassa yksikössä, samaan aikaan. Filppula oli aina kova treenaamaan, myös omalla ajallaan. Mustonen myöntääkin, että jos olisi halunnut päästä vuolemaan NHL-dollareita, olisi hänen itsensäkin pitänyt treenata hikeään säästämättä.

– Kyllähän sitä aina joskus kieltämättä miettii, että oisko pitänyt treenata vähän eri tavalla, Mustonen pohtii.

– Toki itselleni tuli aika pahojakin loukkaantumisia. Vasen olkapää leikattiin muun muassa kuusi kertaa. Lääkäri ehdottikin jossain vaiheessa, että pelaaminen kannattaisi lopettaa kokonaan.

– Sekin oli yksi syy, miksi siirryin vapaaehtoisesti sarjaportaissa alaspäin, että pääsisin kuitenkin nauttimaan jääkiekosta jäällä.

– Mitä Valleen tulee, ja kun olen sivusta seurannut, niin hänhän teki siis ihan älyttömästi töitä, mitä itse en ehkä kuitenkaan sitten lopulta tehnyt.

– Oltiin intissäkin samaan aikaan. Kun Valle lähti salille tai lenkille, niin saatoin itse lähteä sodeen syömään munkkeja.

– Kyllä siinä helposti näki urheilijan ja huippu-urheilijan eron. Totuus on se, että vaikka olisi kuinka lahjakas, niin mitään ei saa ilmaiseksi.

– Menestyminen vaati hirveän määrän duunia, ja ehkä hiukan onneakin, että on oikeat valmentajat, joukkue ja oikea rooli joukkueessa.

– Arkityö, mitä teet omatoimisesti, pitää olla todella kovaa. Pelkkä joukkuetreenaaminen ei riitä.

– Kipinä kiekkoa kohtaan pitää palaa kesät talvet, jos haluat jotain isompia unelmia saavuttaa lajissa.

Kaukasten Voimasta Mustonen siirtyi jo varhaisessa vaiheessa isänsä, ja isoveljensä mukana Järvenpään Haukkoihin. Isä hyppäsi Haukkoihin valmentajaksi, ja pojat tulivat mukana. Vili Mustonen pelasi käytännössä koko junnuikävuotensa vuotta vanhempien mukana.

– Jossain vaiheessa tuli ensimmäisiä maajoukkueleirityksiä, ja kuljin käytännössä koko junnumaajoukkuepolun läpi. Silloin tuli kierrettyä myös paljon maailmaa maajoukkuereissuilla, Mustonen kertoo.

– Pelasin Jokereiden A-junnuissa yhden kauden. Sillä kaudella minulle ja veljelleni tarjottiin myös liigapaikkaa Pelicansista.

– Velipoika otti Pelicansista liigapaikan vastaan, mutta itse päätin palata Järvenpäähän, koska ajattelin, että en olisi saanut paljoa peliaikaa Pelicansissa.

– Haukat pelasi silloin Mestistä. Alku Mestiksessä lähtikin kivasti liikkeelle. Sen jälkeen alkoi kuitenkin tulla kaikenlaisia pikku loukkaantumisia.

– Siitä alkoi tietynlainen alamäki, enkä enää mahtunut maajoukkueen kisakoneeseen.

Lätkän Vili Mustonen aloitti neljävuotiaana. Aluksi Mustonen pelasi vuoron perään maalisuulla maalivahtina, ja kiekon perässä viillettävänä pelaajana. Isä Ami Mustonen oli myös lajin taitaja, ja oli pelannut omalla peliurallaan maalivahtina. Oman pelaajauransa jälkeen isä Mustonen jatkoi lajin parissa valmentajana. Vili Mustosella on myös kaksi veljeä. 38-vuotias isoveli Toni ja 33-vuotias Samu, jotka ovat myös pelanneet koko ikänsä jääkiekkoa.

– Isä pelasi tosiaan aikoinaan veskarina, ja oli myöhemmin valmentaja. Äiti on tukenut lajia toimitsijana, ja toimii edelleen Haukkojen peleissä toimitsijana. Kyllä me aika lailla jääkiekkoperhe olemme, Mustonen sanoo.

– jäähallilla tulee enimmäkseen pyörittyä, ja velipojan lapsetkin luistelee jo muodostelmaluistelussa. Enemmän me jäähallilla nähdään, kuin muualla. Jouluna olemme usein yhdessä, mutta muuten tapaamme toisiamme lähinnä jäähallilla.

– Itselleni jääkiekko onkin elämäntapa. Olen saanut lajin kautta tosi paljon kavereita. Nykyinen kaveripiirini on käytännössä pyörinyt koko ajan lätkän ympärillä.

– Kun olen pelannut lätkää ympäri Suomea, niin on oikeastaan ihan sama, minne menee, aina löytyy kavereita, joiden luokse voi mennä kylään.

– Jääkiekko on edelleen tosi iso osa elämääni. Kun lopetin oman pelaamisen pari vuotta sitten, niin kyllähän se tosi vaikealta tuntui.

– Tosin, nyt kun olen toiminut valmentajana seitsemisen vuotta, niin tuntuu ihan selkeältä, että lätkän jatkaminen tältä puolelta oli itsestään selvää.

Taustat

Vili Mustonen

Ikä: 36 vuotta.

Kotipaikka: Tuusulan Jokela.

Ammatti: Työsuojaimien myyntiedustaja Suojavaruste Finland Oy:ssä.

Seura: Hunters (kasvattiseura Kaukasten Voima).

Parhaat saavutukset (omasta mielestä): B-nuorten SM-kulta, A-nuorten SM-hopea ja nuorten olympiapronssi. Muussa elämässä, oma, hieno perheeni ja laaja, jääkiekon kautta tullut ystäväpiiri. Ne on sellaisia arvoja, mitä itse arvostan.

Lempiruoka: Joku pasta.

Lempimusiikki: Aika kaikkiruokainen, mutta autossa pyörii aikaa usein Suomipop.

Motto: Tsemppiä ja laukauksia. Kaikki käy, paitsi pienet kengät.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut