Yhdistetyn hiihdon mitaliodotus venyi 14 vuoteen ennen kuin Ilkka Herola palkitsi koko lajiväen hopeamitalillaan Oberstdorfin MM-kisoissa. Suomessa juhlittiin mitalia edellisen kerran Sapporon MM-kisoissa 2007, kun Hannu Manninen voitti kultaa, tuli joukkuemestaruus, ja Anssi Koivuranta saavutti pronssin.
Herola, 25, muistaa Sapporon kisojen tunnelmat.
– Pahoittelut aiemmille suomalaismitalisteille siitä, että meni näin pitkään ennen kuin pystyin järjestämään heille fiiliksiä, jotka minä muistan heidän ansiostaan, Herola kiitteli MM-mitalistina esikuviaan.
Herola kertoi tunnelmistaan ja kilpailusta niin rauhallisena, että tunteet omasta mitalista näyttivät olevan levollisemmat kuin fanitusfiilikset Sapporon kisojen aikaan.
– Hyvältä tuntuu, kun lähdin kisoihin mitalitavoitteella ja se tuli heti ensimmäisessä kilpailussa. Mutta tunnetasolla tuli huti. En ole kerennyt pysähtyä ja miettiä. Kai tilanne alkaa kohtapuoliin valjeta, Herola arveli.
Herola sanoi jo ennen kisoja mitalitavoitteestaan, ettei hänen maailmansa murene enää epäonnistumisista.
– Olen nauttinut urastani tähän asti ilmankin tätä mitalia, Herola selitti tyyneyttä, jolla hän suhtautui menestykseen tuoreeltaan.
Uransa alussa Herola otti epäonnistumiset raskaasti. Viime vuosina hän on oppinut kohtaamaan ne ja ymmärtänyt, että onnistuminen on todennäköisempää rennommalla asenteella.
– On ollut pitkä tie, ja oli tärkeä risteys saada asiat oikeaan järjestykseen. Ehkä se menee saavutuksena jopa mitalin edelle, Herola kertoi.
Riskihiihto oli ainoa vaihtoehto
Herolan hopeahiihto oli yhdistettyä parhaimmillaan. Hän lähti matkaan sijalta 13 minuutin ja sekunnin päässä kärjestä, hiihti ällistyttävään tahtiin edellä lähteneitä kiinni ja yritti viime kilometreillä karistaa seitsemän hiihtäjän letkan perästään.
Hiillostus karsi porukan kolmeen. Saksan menestykseen tottuneet huippumiehet taipuivat kyydistä, ja vain norjalaiset Jarl Magnus Riiber ja Jens Lurås Oftebro sinnittelivät Herolan kannoilla viimeisen nousun, Oftebro vain vaivoin.
Loppusuoralla Riiber kiri 0,4 sekunnin erolla voittoon, mutta Oftebro pysyi Herolan takana.
– Ei ollut täydellinen päivä mäessä, mutta tulokseen vaikuttaa aina monta pientä asiaa, ja vasta maalissa näkee, mihin suoritus riittää, Herola totesi.
– Tiesin mäen jälkeen, että minulla on mahdollisuus mitaliin, mutta vain kymmenen prosentin todennäköisyydellä.
Hiihdon hankala lähtöasetelma oli taktisesti selkeä.
– Oli seesteinen fiilis lähteä hiihtoon, kun en voinut lähteä varmistelemaan mitään. Se saattoi olla avainasia, Herola arveli.
Lapa tärisi puolimatkassa
Herolan alkuvauhti vaikutti yltiöpäiseltä, kun hän puolitti eron kärkeen 1,6 kilometrissä ja saavutti kärkiryhmän pian puolimatkan jälkeen. Riuhtaisu myös tuntui pahalta.
– Puolivälin kohdalla olin aika varma, että kisa oli siinä. Mietin, minne asti ennätän lopussa pudota, Herola tunnusti.
– Mutta väline oli niin hyvä ja kunto myös, että palauduin letkassa. Olen tyytyväinen siihen, miten jaksoin viimeisessä mäessä.
Myös kilpailun rakenne muodostui Herolan kannalta edulliseksi. Hiihto sujui pitkälti niin kuin hän arvioi mäen jälkeen parhaaksi vaihtoehdoksi.
– Kärjessä ei ollut vetomiehiä. Odottivat vain loppuratkaisua, ja kilpailu rakentui kannaltani mukavasti. Ei paljon paremmin olisi voinut mennä. Sain edellä olevat äkkiä kiinni ja ehdin huilata ennen loppuratkaisua.
Rata oli suolattu kovaksi ja vauhdikkaaksi. Herola ei jossitellut, olisiko pehmeä rata sopinut hänelle paremmin eikä harmitellut sitä, että rata oli todettu GPS:llä alimittaiseksi. Se oli pituudeltaan 8,8 kilometriä.
Perttu Reponen oli 26:s, Otto Niittykoski 34:s ja Wille Karhumaa 36:s.
Valmentaja herkistyi kyyneliin
Päävalmentaja Petter Kukkosen tunteet heilahtelivat aikalailla ääripäissä Oberstdorfin MM-yhdistetyn aikana. Mäkiosuuden jälkeen hän pelkäsi mitalin karanneen Ilkka Herolan ulottuvilta. Kilpailun jälkeen silmissä oli ilon kyyneleet, kun MM-mitali oli varmistunut.
Kukkonen herkistyi hopeasta aivan eri lailla kuin hämmästyttävällä tyyneydellä menestyksen kohdannut Herola.
– Aika paljon purkautui paineita. Alla oli iso patouma, kun mitalia on odotettu Lahden 2017 MM-kisoista lähtien, Kukkonen tunnusti.
– Tuli ilon kyyneleet.
Suomen nuorekas maajoukkue kehittyi lupaavasti Lahden kisoihin asti, mutta sen jälkeen tuli vaikeuksia. Kukkonen otti tilanteen raskaasti. Hän pohti jatkonäkymiään vakavasti kaksi vuotta sitten keväällä.
– Toissa kevät oli aika vaikea, Kukkonen vahvisti MM-mitalin jälkeen.
Toisaalta mitalikaan ei poistanut kaikkia päävalmentajan ongelmia.
– Valmentajalla huolien määrä on vakio. Nyt pitää miettiä, miten muut saa Ilkan mukaan, Kukkonen hymyili.
– Ilkka on ollut koko kauden ajan hyvä, mutta koko joukkueella voisi mennä paremmin.
Ratkaiseva askel henkisellä puolella
Myös valmentaja vahvisti, että Herola on ottanut viime vuosina ratkaisevan kehitysharppauksen henkisellä puolella. Apuna psyykkisessä valmennuksessa on ollut Terhi Lehtoviita.
– Se on ollut ihan ratkaiseva asia, Kukkonen arvioi.
Herola kertoi MM-kisojen alla, etteivät arvokisat ole hänelle niin selkeästi kauden kohokohta kuin ehkä yleisölle ja medialle. Kukkonen todisteli arvokisojen urheilullista ainutlaatuisuutta.
– On kiva, että kaudessa on kohokohta. Se vaatii erilaista psyykettä, kun on tietty hetki ja pitää onnistua juuri siinä, Kukkonen huomautti.