Kun Italia ja Englanti mittelevät sunnuntaina Lontoon Wembleyllä jalkapallon miesten Euroopan mestaruudesta, katsojan on syytä varautua paikoin puuduttavaankiin EM-loppuotteluun.
Italia taitaa puolustamisen salat vanhastaan, mutta myös Gareth Southgaten päävalmentama Englanti on valmis tinkimään brittiläiseen jalkapalloiluun perinteisesti yhdistetystä hurlumhei-pelistä. Englannin maaliin pallo on eksynyt kuudessa turnauspelissä vain kerran.
Southgaten luotsaama Englanti on saanut kotimaassaan kritiikkiä milloin mistäkin, mutta tulosta tulee. Sunnuntaina olisi jaossa Englannin ensimmäinen arvokisamestaruus sitten vuoden 1966 voittoisan MM-finaalin, joka pelattiin tuolloinkin Lontoossa, uuden stadionin tieltä 2003 puretulla Wembleyllä.
Englannin liigan Leicesterissä 1987–89 pelannut Jari "Jallu" Rantanen muistaa entisenä hyökkääjänä brittiläisen pitkä päätyyn ja perään -pelityylin, joka on nykyisin auttamattomasti menneisyyttä.
– Loppuottelussa ei varmaan lähdetä lyömään päätä seinään. Italiaa vastaan tulee varovainen Englanti, Rantanen sanoo.
Kotiedusta apua Englannille
Englannin valtit finaalissa ovat silti saarivaltakunnalle perinteisen tyypilliset: erikoistilanteet ja fanaattisen patrioottinen kotiyleisö.
– Englantilaisethan käyttäytyvät katsomossa törkeästi, kun buuaavat vastustajamaan kansallislaulun aikana. Siinä ei ole mitään järkeä, mutta brittipelaajat ovat siitä nastoja, etteivät he ota henkilökohtaisesti, jos lähdet kentällä rappaamaan niitä, Rantanen ruotii.
Englannin kypsymistä nykyaikaiseksi maajoukkueeksi kuvaa se, että sen kärkipelaaja Harry Kane ei elä pelkästään maalinteosta, vaan hänen toimenkuvansa kentällä on moninaisempi.
– Aikoinaan brittipelaajat olivat kentällä niitä isoimpia ja kömpelöimpiä, olivat vähän jäljessä koko ajan. Nyt heidän EM-joukkueessaan on hyvää liikettä ja jalkoja, Rantanen näkee.
Tämänkertaiset EM-kisat ovat olleet Englannille käytännössä kotiturnaus. Se pelasi kaikki kolme alkulohko-otteluaan kotoisella Wembleyllä, ja pudotuspeleissä ainoa ulkomaanottelu oli Roomassa pelattu Ukraina-puolivälierä.
– Kotietu ei voi olla vaikuttamatta pelaamiseen. Kun jalat ovat hapoilla ja mietit, jaksatko vetää seitsemän metrin lisäspurtin, kotiyleisö antaa voimaa, Rantanen kuvailee.
Italia yrittää jatkaa putkeaan
Aikoinaan puolustusvoittoisen, niin sanotun catenaccio-pelitavan mannekiiniksi ruumiillistunut Italia käyttää nykyään pelikenttää viihdyttävämmin.
Tosin saapasmaa antoi kyytiä siihen ainaisesti liitetylle puolustavalle pelitavalle jo liki 40 vuotta sitten, kun Italia maalitykki Paolo Rossin johdolla voitti järjestyksessä kolmannen maailmanmestaruutensa Espanjassa 1982.
Italialainen maalivahtilegenda Dino Zoff näkee samankaltaisuutta 39 vuoden takaisen mestarijoukkueen ja Roberto Mancinin valmentaman Italian EM-miehistön välillä.
– Italialla on näissä EM-kisoissa hyvin nopea joukkue. Siinä on yhtäläisyyttä 1982 mestarijoukkueemme kanssa, sanoo 1968 Euroopan mestaruuden ja 14 vuotta myöhemmin MM-kultaa voittanut Zoff uutistoimisto AFP:lle.
Uskomattoman 33 peräkkäisen tappiottoman maaottelun putkessa liitävä Italia on sunnuntaina ennakkosuosikki Englannin kotikenttäedusta huolimatta.
Jos Italia pääsee ottelussa johtoon, se on todella vaikea voittaa ja on aina ollut, Rantanen sanoo.
– Jos esimerkiksi maalivahteja analysoidaan, Italialla on selvä etu, Rantanen vertaa Italian Gianluigi Donnarummaa ja Englannin ykkösveskaria Jordan Pickfordia.