Tiistaina Tokion olympialaisissa ensimmäisenä urheilijana koskaan 400 metrin aitajuoksussa 46 sekunnin haamurajan alittanut Norjan Karsten Warholm, 25, valmistautui olympiakisoihin kuin kuka tahansa kesälomalta kouluun palaava lapsi. Warholm rakenteli legoilla ja himoitsi jäätelöä.
Koronaviruspandemia on pakottanut urheilijat välttämään ylimääräisiä kontakteja. Warholm käytti luppoaikansa rakentelemalla palikoista muun muassa jalkapalloseura Manchester Unitedin kotistadionin Old Traffordin. Se oli lähes 4 000 palan urakka.
– Legoilla rakentaminen on minulle mukava tapa latautua ja keskittyä johonkin, josta todella pidän. Olen tunteikas ihminen, joten on kiva elää uudelleen lapsuuden hetkiä, Warholm kertoi heinäkuussa BBC:lle .
Rakkauttaan jäätelötötteröihin Warholm on joutunut uransa takia hillitsemään.
– Olen perso makealle ja haluaisin vain syödä koko ajan jäätelöä, mutta en voi, Warholm viittasi dieettiinsä uutistoimisto AFP:n mukaan.
– Olen oppinut keskittymään oikeisiin asioihin, jotta voin kehittyä, Warholm sanoi.
ME-kisan jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Warholm vertasi jo puolenpäivän aikaan juostua Tokion olympiafinaalia lapsuuden jouluaattojen odotteluun.
– Minulla oli vaikeuksia saada unta, mutta samalla se tunne oli hyvä. Samanlainen kuin pienenä ennen jouluaattoa. On hienoa olla niin onnellinen, ettei saa nukutuksi, kun kehossa kihelmöi, Warholm kertasi.
– Aloin laskea lampaita, mutta se kävi ongelmalliseksi kun ne alkoivat hyppiä aitojen yli. Lopulta sain nukutuksi viisi tai kuusi tuntia, olen siihen ihan tyytyväinen.
Kaikkien aikojen kisa
Tokion olympiafinaalista oli leikki kaukana. Warholm rikkoi heinäkuussa yleisurheilun Timanttiliigan kilpailussa Oslossa Yhdysvaltain Kevin Youngin maailmanennätyksen 46,78, mutta Youngin 29 vuotta kestäneellä ME-ajalla ei olisi saanut Tokiossa edes mitalia. Brasilian Alison dos Santos pinkoi 46,72, Yhdysvaltain Rai Benjamin 46,17 ja Warholm maailmanennätyksen 45,94.
– Edes Usainin 9,58 (Boltin 100 metrin ME) ei pysty tähän. Tämä oli ainakin olympiahistorian paras kilpailu. Melkein kolme miestä alitti maailmanennätyksen. Jos joku olisi sanonut minulle, että juoksen 46,1 ja häviän, niin olisin todennäköisesti käynyt käsiksi. Mutta eihän tässä voi olla vihainen, Benjamin sanoi AFP:n mukaan.
Warholm ja Benjamin tulivat loppusuoralle tasatahtia, mutta norjalaiselta löytyi vielä yksi vaihde. EM- ja MM-kultamitaleiden rinnalle palkintokaappiin tulee nyt olympiakultamitali.
– En koskettanut yhtäkään aitaa. Pystyin jopa löytämään loppusuoralla vielä uuden vaihteen. Tiesin, että tästä tulee elämäni tiukimpia kisoja, mutta olin valmis, Warholm sanoi kisan jälkeen.
Suomalaiset eivät pärjäisi sileälläkään
Warholmin ilmiömäisyys asettuu perspektiiviin, kun hänen aikaansa verrataan suomalaisten tuloksiin 400 metrillä ilman aitoja. 400 metrillä kauden kärkituloksen on juossut Viljami Kaasalainen (47,48).
Nelisatasen Suomen ennätys on vain puolisen sekuntia Warholmin aitomaa ME:tä parempi, Markku Kukkoahon Münchenissä 1972 juoksema 45,49.
Eikä Warholm ole välttämättä vielä edes potentiaalinsa huipulla. 400 metrin aidat on ollut entisen kymmenottelijan päälaji vasta kuuden vuoden ajan.
– Minulta on kysytty paljon siitä, millainen on täydellinen kisa. Olen sanonut, ettei sellaista ole, mutta tämä oli lähimpänä, mihin olen päässyt, Warholm sanoi.
Benjamin juoksi Warholmia pidemmän matkan
Urheiluliiton lajivastaava Petra Stenman ilmoittaa heti päällimmäisen havaintonsa, kun puhelinlinja kirkastuu Tampereelta Tokioon. Televisiosta miesten häkellyttävää aitajuoksufinaalia seurannut asiantuntija paljastaa, miksi olympiakulta meni Karsten Warholmille ja hopea jäi Rai Benjaminin hypisteltäväksi.
– Benjamin juoksi kilpailussa Warholmia pidemmän matkan, Stenman paukauttaa haastattelun avaukseksi.
Warholm aitoo kaikki aidat vasen jalka edellä, yhdeksännelle aidalle 13 askeleen aitavälillä ja vaihtaa sitten 15:een. Hän voi juosta kaarteet radan sisäreunassa.
Oikea jalka edellä aitova Benjamin joutuu varomaan aidalle ponnistuksissa ratarikkoa ja putoaa kaarteissa väkisin radan ulkoreunaan.
Lisäksi Warholmin maailmanennätys kertoo asiantuntijalle, että norjalainen juoksisi ratakierroksen ilman aitoja 44 sekuntiin, sillä "nyrkkisäännön" mukaan 400 metrin aita-ajasta tipahtaa kaksi sekuntia sileällä.
Warholm on puhunut 46 sekunnista
Warholmin ME-tulos 45,94 yllätti Stenmanin, muttei ajatuksena aivan täydellisesti, sillä Warholm valmentajineen on puhunut lajipiireissä mahdollisuudesta 46 sekunnin alitukseen.
– Se on ollut heidän ajatuksissaan. Ja se toteutui Warholmin mielettömän nopeuskestävyyden ansiosta, kun hän tuli koko matkan niin tasaista vauhtia, Stenman kertoi.
Warholmin ja kolmiloikan ME-hyppääjän Yulimar Rojasin suoritukset vahvistavat kaksi yleisurheilun kehityssuuntaa.
– Urheilijat kehittyvät teknisissä lajeissa koko ajan taitavammiksi. Lisäksi uskon, että urheilijat ohjataan nykyisin aiempaa paremmin heille sopiviin lajeihin, Stenman jatkoi.
Warholmin taitoa kuvaa se, että hän kykenee lisäämään viimeiselle aitavälille kertaheitolla askelparin eikä silti ajaudu päin viimeistä aitaa. Normaalisti aitaväliin lisätään vain yksi askel, mutta se pakottaa aitomaan huonommalla jalalla.
Benjamin näytti paremmalta
Lopuksi Stenman mainitsee 400 metrin aitajuoksun loppukilpailusta vielä kaksi asiantuntijankin yllättänyt asiaa.
– En tahtonut uskoa, että täällä juostaan maailmanennätyksiä, koska finaalin alla on jo kaksi juoksua (alku- ja välierät), Stenman tunnusti.
Benjamin pääsi jakamaan ensimmäisen yllätyksen Warholmin kanssa. Toisesta norjalainen vastasi yksin.
– Benjamin aitoi välierässä todella puhtaasti. Ajattelin, että "tuossa on voittaja, kun finaalissa juostaan loppusuoraa", Stenmark paljasti.
– Mutta jostain Warholm vain aina kaivaa ne sadasosat puolelleen.