Liikuntapalveluista leikkaaminen on kunnilta hölmöläisten touhua

Suomen Paralympiakomitean tutkimuspäällikkö Aija Saari on syvästi huolestunut soveltavan liikunnan tilanteesta koronaviruspandemian runtelemissa suomalaiskunnissa. Porvoolainen Saari ilmaisee huolensa, että koronaviruspandemia on muuttanut asetelman hälyttäväksi. Tutkija Timo Ala-Vähälän laatimassa Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2019 -raportissa on oma lukunsa pandemian vaikutuksista soveltavan liikunnan palvelujen tarjontaan kunnissa.

– Aiemmin julkaistu liikkujakysely osoittaa, että pandemiasta ovat kärsineet eniten ne, joilla muutenkin on runsaasti rajoitteita. Toimintarajoitteisista henkilöistä 50 prosenttia ilmoitti liikkumisen vähentyneen, mikä on huomattavasti enemmän kuin millään muulla ryhmällä, Saari alustaa.

Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa -raportin mukaan soveltavan liikunnan ryhmätoiminta väheni tai loppui 88 kunnassa. Uusia ratkaisuja, kuten etäohjausta kehiteltiin 17:ssä ja parvekejumppaa tai ulkoliikuntaa 15 kunnassa. Vain muutama kunta ilmoitti jatkaneensa ja kehittäneensä jopa uusia palveluja silläkin riskillä, että menot vastaavasti kasvoivat.

– Kuntien toiminta vaikuttaa hölmöläisten touhulta. Olettaako joku päättäjä aivan oikeasti, että on hyvä säästökeino lakkauttaa palvelut vähiten liikkuvilta ja todennäköisimmin eniten liikuntapalveluista hyötyviltä ja eristää heidät koteihin tai asumisyksiköihin ilman vaihtoehtoisia liikuntapalveluita, Saari sanoo.

– Kuluvalla viikolla uutisoitiin, että Ruotsissa kohdistetaan 400 miljoonan kruunun erityisavustus lasten ja nuorten ja erityisesti toimintarajoitteisten liikuntapalveluihin. Perusteluna esitettiin juuri tuo edellä mainittu fakta, että pandemia on kurittanut toimintarajoitteisia henkilöitä eniten. Suomesta en ole nähnyt vastaavaa uutisointia, saati kohdennettuja toimenpiteitä, vaikka tutkimustemme perusteella Suomessa toimintarajoitteisten henkilöiden liikkuminen on vähentynyt naapurimaatamme enemmän, hän jatkaa.

Saarta huolettaa kuntien suunnitelmattomuus soveltavan liikunnan suhteen.

– Rajanveto yleisen terveysliikunnan ja soveltavan liikunnan välillä on hämärä, erityisliikunnanohjaajien määrä on laskussa ja kuntien sisällä on hallintoalojen välisiä ongelmia. Vain 47 kunnassa on soveltavan liikunnan suunnitelma tai ylipäätään suunnitelma, johon sisältyy soveltava liikunta, Saari toteaa.

– Tulevan sote-muutoksen myötä kuntien soveltava liikunta on isoimman muutoksen äärellä 40 vuoteen, eli sen jälkeen, kun erityisliikunnanohjaajien virat perustettiin 1980-luvun alussa. Samalla soveltava liikunta käy läpi inkluusion muutosta, joka vaikuttaa esimerkiksi kieleen, jolla asiasta puhutaan ja malleihin, joilla palveluja järjestetään. Näissä muutoksissa, jos missä, tarvitaan toimivia strategioita ja suunnitelmia, Saari linjaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut