Mölli oli innostunut, iloinen, huumorintajuinen veikko – mutta kentällä tiukka ukko

Matti "Mölli" Keinonen oli 1960- ja 1970-lukujen kiekkoviihdyttäjä, jota kiekkokansa rakasti. Kuva on vuodelta 1973. Pentti Nissinen / LEHTIKUVA

Janne Lehikoinen / STT

Suomalaisen jääkiekon kautta aikain suurimpiin taiteilijoihin lukeutunut Matti "Mölli" Keinonen kuoli lauantai-iltana 80-vuotiaana Uudessakaupungissa imusolmukesyöpään. Keinonen oli 1960- ja 1970-lukujen kiekkoviihdyttäjä, jota kiekkokansa rakasti. Hauskaa oli myös pelitovereilla.

– Mölli oli mahdottoman hyvä tyyppi. Innostunut, iloinen, huumorintajuinen veikko – mutta kentällä tiukka ukko, aina tosissaan, Keinosen kanssa kuudet MM-kisat pelannut Ilves-legenda Lasse Oksanen sanoo.

– Hän hymyili kaukalossa, virne oli naamalla. Hyvä, ettei ihan peukkua näyttänyt puolustajalle kun oli tämän harhauttanut, Oksanen muistelee.

– Sellainen veijarityyppi, HIFK:n ja Leijonien noiden aikojen puolustajaikoni Heikki Riihiranta täydentää.

Luistelutaito ja mailan- ja kiekonkäsittely olivat Keinosen bravuurit, jotka yleisöä ihastuttivat ja vastustajaa raivostuttivat. Taidokkuus lähti jo pienestä, Möllin pelatessa kavereiden kanssa pienellä Paskalampi-nimellä tunnetulla jäätyneellä pläntillä keskellä raumalaista kaatopaikkaa. Jäähallit olivat tuolloin vielä Suomessa kaukana tulevaisuudessa.

– Luistelu oli Möllillä se ykkösasia. Ja se, että kiekko pysyi aina mukana. Hän oli vastustajalle vaikea, harmittava kapistus, pystyi pyörimään (luistimilla) pari ympyrää vaikka markan kolikon päällä. Oli kuin saippuapala (vastustajalle pidettäväksi), Oksanen kuvailee.

Keinosen joukkuetoverina Leijonissa pelannut ja SM-sarjassa vastustajana Möllin piruettien kanssa sinnittelemään joutunut Riihiranta myöntää, kuinka vaikeaa puolustajilla oli "saippuapalan" kanssa.

– Mölliä ei oikein pystynyt taklaamaan, hän kun pyörähteli koko ajan. Ja oli niin matala, ettei häneen päässyt kiinni ollenkaan. Todella vaikea vastustaja mies miestä vastaan -tilanteissa, Riihiranta sanoo.

– Möllin kiemurat muistaa varmasti kaikki, jotka niitä ovat nähneet.

Kansallissankariksi

Keinonen pelasi yhdeksät MM-kisat ja kahdet olympialaiset ja teki 71 maalia 196 maaottelussa. Kaksi maaleista piirtyi erityisesti suomalaiseen kiekkohistoriaan: "Ruotsin tappajaksi" urallaan usein tituleerattu Keinonen teki Suomen maalit 2–2-tasapelissä Ruotsia vastaan kautta aikain ensimmäisissä Suomessa pelatuissa MM-kisoissa 1965 Tampereen Hakametsässä.

Tasapeli oli Suomelle ensimmäinen Ruotsia vastaan varsinaisissa MM-kisojen A-sarjan peleissä (1959 tasapeli oli tullut karsintasarjassa). Ja se hurmaannutti Hakametsän loppuunmyydyn hallin 10 000 silmäparia, jotka näkivät kaksi upeaa, möllimäistä maalia: pyörähdyksiä, kiemurtelua, puolustajan viemistä kahville, luistelu maalin takaa ja vanhanaikaisella kiekko verkkoon. Suomella oli uusi kansallissankari.

Lasse Oksanen oli Ruotsin maalin edessä todistamassa toista noista osumista.

– Hän tuli kuin väkkärä ja pyörähti, ja kiekko (Ruotsin maalivahdin Kjell Svenssonin) haarojen välistä sisään. Se oli niin tyypillinen maali Möllille, Oksanen muistaa iltaa 7. maaliskuuta 1965 ja huutomyrskynä pauhannutta Hakametsää.

Tuo ottelu oli yksi suomalaisen jääkiekon portaista kohti nykyistä maailmanhuippua, ja Keinonen oli yksi Leijonien nousua 60- ja 70-luvuilla rakentaneista.

– Mölli oli noissa talkoissa vahvasti mukana, Oksanen sanoo.

– Alettiin voittamaan suuria. Siitä alkoi kehitys. Ja Mölli oli yksi heistä, jotka olisivat varmasti mahtuneet NHL:äänkin silloin 60-luvun lopussa, Riihiranta päättää.

Kommentoi

Mainos: Uusimaa

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Näin Itä-Uudellamalla sairastetaan – selvitä mikä kansansairaus sinua uhkaa

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut