Työllisyys kääntyi laskuun maaliskuussa – Ekonomisti: Myrskyn todellinen tuho paljastuu vasta myöhemmin

Työllisiä oli maaliskuussa 21 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Markku Ulander / LEHTIKUVA

STT

Työllisyys kääntyi laskuun maaliskuussa, kertoo Tilastokeskus. Työllisyysasteen trendi oli 72,9 prosenttia ja työttömyysasteen 6,6 prosenttia.

Maaliskuun kausitasoitettujen tietojen mukaan trendiluku laski prosenttiyksikön kymmenyksen helmikuun 73,0 prosentista. Työttömyysasteen trendiluku pysyi maaliskuussa ennallaan.

Lomautusten määrä kasvoi maaliskuussa hurjasti. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työllisyyskatsauksen mukaan lomautettuna oli maaliskuun lopussa 74 000 henkilöä, mikä on 53 200 enemmän kuin vuosi sitten. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 65 300 henkilöä, eli 50 400 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.

– Rajusta noususta huolimatta ei tämäkään luku valitettavasti enää kuvaa vallitsevaa tilannetta, koska hyvin on tiedossa, että suuri piikki lomautuksissa tuli huhtikuun alussa. Ensi kuussa tullaan siis näkemään merkittävästi rumempia tilastoja myös TE-toimistojen osalta, arvioi Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist tiedotteessa.

Hänen mukaansa nykyisen arvion mukaan lomautettuna on noin 160 000 henkeä eli maaliskuun luvut ovat vasta alkusoittoa.

TE-toimistoissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 309 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 70 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 60 900:lla.

Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa 2 516 000, mikä oli 21 000 vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Työttömiä oli 197 000 eli 6 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Samalla suomalaisia on alkanut vetäytyä työvoiman ulkopuolelle. Heitä oli 2020 maaliskuussa 1 417 000, mikä on 18 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttömiä 120 000, mikä on 20 000 enemmän kuin vuoden 2019 maaliskuussa.

TEMin luvut kuvaavat juuri nyt kehitystä paremmin

Ero TEMin ja Tilastokeskuksen lukujen välillä johtuu siitä, että Tilastokeskuksen luvut kerätään otannalla, ja työttömyyden kriteerit ovat olennaisesti tiukemmat kuin TEMillä. Tilastokeskuksen luvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Pääsyy vähäiseen työttömyyden nousuun Tilastokeskuksen luvuissa liittyy Appelqvistin mukaan mittaustapaan, jossa alle kolme kuukautta kestäneet lomautukset luokitellaan joko työvoiman ulkopuolella oleviksi tai edelleen työllisiksi.

– Työ- ja elinkeinoministeriön luvut kuvaavat juuri nyt työllisyystilannetta paremmin kuin Tilastokeskuksen virallinen työttömyyslukema, Appelqvist arvioi.

Hänen mukaansa erityisesti tavanomaisesti tiukasti kytätyt trendikäyrät ovat juuri nyt jokseenkin hyödyttömiä, koska ne kääntyvät hitaasti.

– Talouden makrolukujen osalta eletään niin poikkeuksellista aikaa, etteivät tavanomaiset tilastot millään pysy perässä.

Huhtikuun luvut tulevat olemaan vielä dramaattisemmat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki pelkää yritysten ja työpaikkojen puolesta. Mikäli yrityksiä ajautuu laajalti konkurssiin, tuhoutuu samalla myös työpaikkoja ja suuri määrä hyvinvointia.

– Maaliskuu on ensimmäinen kuukausi, johon koronakriisi aidosti vaikutti. On kuitenkin pidettävä mielessä, että tilastoissa kriisi ei vielä näy täydellä voimallaan. Myrskyn todellinen tuho paljastuu vasta myöhemmin, Kotamäki sanoo tiedotteessa.

Myös hän huomauttaa, että Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa alle kolme kuukautta ja määräaikaisesti lomautettuna olleet tilastoituvat työllisiksi. Maaliskuun luvuissa monet lomautetut ovat siis vielä tilastoituneet työllisiksi.

– Huhtikuun luvut tulevat näyttämään työmarkkinoilla dramaattisemmilta. Maaliskuun luvut ovat vielä hyviä myös siksi, etteivät yritykset ehtineet sopeuttaa toimintaansa kunnolla vielä maaliskuussa, Kotamäki sanoo.

Tammi - maaliskuun keskimääräinen työllisyys pysyi nousussa

Tilastokeskuksen mukaan käänne heikompaan tuli nimenomaan maaliskuussa, sillä tammi–maaliskuussa työllisten määrä oli keskimäärin 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisten määrä lisääntyi eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, informaation ja viestinnän sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla.

Työttömyys lähti kuitenkin lievään kasvuun jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Työttömiä oli keskimäärin 194 000, mikä oli 3 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.