Geologian tutkimuskeskus (GTK) kertoo mineraalien etsimisen painottuvan tänä vuonna Keski-Pohjanmaalle, Hämeen ja Pirkanmaan rajalle Urjalan ympäristöön, Leppävirran ja Kaavin väliselle alueelle Pohjois-Savoon sekä Kiteelle Pohjois-Karjalaan.
Tutkimuksia on suunnitteilla myös Pirkanmaan Pälkäneellä, Lapin Savukoskella sekä Koillismaalla sijaitsevissa kohteissa.
GTK muistuttaa, että muun muassa sähköautojen akkutuotanto tarvitsee uutta kaivostuotantoa. Suomella on sen mukaan kaikki edellytykset vastata tarpeeseen.
– Akkumineraalien lisäksi maailman sähköistyminen kasvattaa voimakkaasti perinteistenkin metallien kuten kuparin ja nikkelin kysyntää, kertoo GTK:n nelivuotisen akkumineraalihankkeen projektipäällikkö Perttu Mikkola tiedotteessa.
Akkumineraaliprojektin tavoitteena on arvioida hyödyntämiskelpoisten koboltti-, litium- ja suomugrafiittiesiintymien potentiaalia Suomessa. Hankkeessa pyritään tunnistamaan uusia alueita, joilla niiden esiintyminen on todennäköistä.
Tutkimukset ovat osa GTK:n lakisääteistä perustyötä. Niillä vastataan akkujen tarpeen kasvuun, jonka taustalla on sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energiantuotannon lisääntyminen.
GTK:n mukaan ainutlaatuiset raaka-ainevarainnot sekä vahva kaivos- ja geologisen alan osaaminen takaavat Suomelle hyvät mahdollisuudet nousta akkumarkkinoiden eurooppalaiseksi kärkimaaksi.
Tutkimuksista tiedotetaan asukkaille ja maanomistajille
Tutkimusalueilla tehdään muun muassa kallioperäkartoitusta, lohkare-etsintää, moreeninäytteenottoa ja kallioperäkairausta. Lisäksi mitataan kallioperän sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia sekä tiheyttä geofysiikan menetelmillä.
– Malmipotentiaalin kartoituksen ohella tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kalliolämmön hyödynnettävyyteen, kiviainesten laadun arviointiin tai luontomatkailun kehittämiseen, Mikkola sanoo.
GTK kertoo, että maastotutkimuksista tiedotetaan kohdealueiden asukkaille ja maanomistajille ennen niiden aloittamista.