Etäoppilaiden eriarvoinen asema huolestuttaa opetusministeriä, hallitus keskustelee huomenna koulujen avaamisesta

Viime viikolla etäkoululaisilla oli tilaisuus seurata myös hallituksen lapsille järjestämää koronainfoa. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

STT

Kun hallitus keskiviikkona kokoontuu Säätytalolle neuvottelemaan koulujen mahdollisesta avaamisesta toukokuussa, on keskustelujen lähtökohtana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilannekatsaus.

Sen pohjalta hallitus pohtii, onko koulunkäynnin rajoitusten jatkamiselle olemassa edelleen valmiuslain edellyttämiä välttämättömiä perusteita. Jos perusteita rajoitusten jatkamiselle ei ole, lähtee opetus- ja kulttuuriministeriöstä oppilaitoksille ohjeet koulujen avaamisen käytännön järjestelyistä.

– Valmiuslain vaatimus rajoitustoimien välttämättömyydestä on hyvin tiukka. Meidän on noudatettava perustuslakia myös poikkeusoloissa, sanoo opetusministeri Li Andersson (vas.) STT:lle sähköpostihaastattelussa.

"Osaa lapsista ei lainkaan tavoitettu"

Koska päätös mahdollisesta koulujen avaamisesta tehdään terveysviranomaisten suositusten perusteella, Andersson ei lähde ennakoimaan sen sisältöä eikä esimerkiksi sitä, koskisiko koulujen avaaminen vain tiettyjä luokka-asteita.

Kevään aikana kouluissa toteutettu etäopetus on sujunut Anderssonin mukaan pääasiallisesti hyvin, mutta hän on huolissaan siitä, että etäopetus on asettanut oppilaat eriarvoiseen asemaan. Kaikkien oppilaiden kotiympäristö kun ei yhtä hyvin tue etäkoulunkäyntiä.

– Kannan erityistä huolta niistä lapsista ja nuorista, joille koti ei ole turvallinen paikka olla. Tämä pitkä etäopetusjakso on heille erityisen rankka, Andersson kirjoittaa.

Andersson muistuttaa, että osaa lapsista ei ole lainkaan tavoitettu yli kuukauden jatkuneen etäopetusjakson aikana. Hän viittaa Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n kyselyyn, jonka mukaan jopa 70 prosenttia opettajista kertoo, että yksittäisiä oppilaita ei tavoiteta etäopetuksen aikana tai heidän tavoittamisensa on epäsäännöllistä.

– Mikäli koulut pysyisivät koko kevätlukukauden kiinni, osalla lapsista ei syksyllä olisi ollut yhteyttä kouluun viiteen kuukauteen, Andersson laskee.

– On tärkeää, että opettajilla on kaikkien oppilaiden osalta mahdollisuus kartoittaa tilannetta pitkän etäopetusjakson jälkeen ja suunnitella tarvittavia tukitoimia syksylle.

Ratkaisu vasta torstaina?

Anderssonin mukaan koulujen palautuminen normaaliin lähiopetukseen tarkoittaisi myös sitä, että lasten olisi syytä palata normaalisti koulunpenkille.

– Tilanteessa, jossa siirryttäisiin koulussa annettavaan lähiopetukseen, ei etäopetusta enää annettaisi. Silloin läsnäoloon ja poissaoloihin pätisivät lähtökohtaisesti samat säännöt kuin normaalioloissa.

STT:n tietojen mukaan hallitus kokoontuu keskiviikkona loppuiltapäivästä Säätytalolle keskustelemaan koulujen avaamisesta.

Hallitus on tiettävästi varautunut jatkamaan neuvotteluja torstaina aamupäivällä, jos päätöstä ei keskiviikkoillan aikana synny.

Hallituksen on määrä päättää, palataanko kouluissa lähiopetukseen vielä tämän lukukauden aikana. Voimassa olevalla päätöksellä kouluissa on määrä jatkaa etäopetusta 13. toukokuuta asti.

"Ristiriitaista tietoa"

OAJ:ssa ajatus koulujen avaamisesta toukokuun loppuviikoiksi saa kielteisen vastaanoton. Järjestön koulutusjohtajan Heljä Misukan mukaan avaamisen aiheuttamat haitat olisivat suurempia kuin sen tuottamat hyödyt.

Misukkaa huolettaa ennen muuta opettajien ja muun kouluyhteisön terveys koronaepidemian keskellä. Hän kummeksuu koronaviruksesta annettua ristiriitaista asiantuntijatietoa.

– Toisaalta sanotaan, että lapset eivät levitä koronaa, mutta samaan aikaan lapset eivät saa missään nimessä tavata isovanhempiaan. Ja miksi harrastukset on lapsilta kielletty, mutta kouluun meno olisi turvallista, Misukka ihmettelee.

Misukan mielestä koronaviruksesta tulisi olla enemmän varmaa tutkimustietoa ennen kuin kouluja lähdetään avaamaan.

– Ei voi olla niin, että koulut ovat jokin kokeiluareena, jossa katsotaan, että lähteekö virus leviämään vai eikö lähde.

Misukka arvioi, että pedagogisesta näkökulmasta koulujen avaaminen ei olisi onnistunut ratkaisu, sillä oppilaiden päähuomio kiinnittyisi kavereiden näkemiseen pitkän tauon jälkeen.

– Oppiminen sujuisi paremmin etäopetuksessa, joka on saatu nyt hyvin käyntiin.

Misukka pohtii myös, kuinka suuri osa oppilaista loppujen lopuksi tulisi uudelleen avattuun kouluun. Hän viittaa Ylen kyselyyn, jonka mukaan lähes 70 prosenttia vanhemmista ilmoitti, että he eivät laittaisi lapsiaan kouluun vaikka lähiopetus käynnistyisi taas.

Myös rehtorit vastustavat

OAJ:n ohella Suomen rehtorit suhtautuvat vastahakoisesti koulujen avaamiseen. Suomen Rehtorien kyselyssä 82 prosenttia peruskoulujen rehtoreista oli sitä mieltä, että etäopetusta tulee jatkaa lukuvuoden loppuun asti. Lukion rehtoreista tätä mieltä oli 85 prosenttia. Kyselyyn vastasi viime ja tällä viikolla yhteensä 500 rehtoria.

Rehtorit perustelevat etäopetuksen jatkamista ennen muuta terveyteen ja oppimiseen liittyvillä syillä.

– Lähiopetuksen aloittaminen vaatisi koulutyön organisoimisen täysin uusiksi. Sen turvallinen toteuttaminen turvaetäisyydet huomioiden on vaikea järjestää, ja pedagogiset perusteet ovat ohuet, Suomen Rehtorien puheenjohtaja Antti Ikonen sanoo järjestön tiedotteessa.

Rehtorit uskovat, että osa oppilaista jäisi kotiin vaikka hallitus päättäisikin koulujen avaamisesta. Kyselyyn vastanneista perusopetuksen rehtoreista jopa 98 prosenttia uskoo, että osa oppilaista jäisi kotiin. Lukion rehtoreista näin uskoo 89 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut