Seutukaupunkien väki muuttaa keskustaajamiin – kaupunkimaisuus siis lisääntyy, vaikka paikkakunnan väestö ei kasvaisi

Seutukaupunkeihin lasketaan muun muassa Savonlinna (kuvassa), Lohja, Riihimäki ja Keuruu. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

STT

Seutukaupunkien sisäinen muuttoliike on kasvattanut niiden keskustaajamia 2010-luvulla. Tämä muuttaa seutukaupunkeja entistä kaupunkimaisemmiksi, vaikka koko paikkakunnan väestökehitys ei olisikaan positiivista.

Muutos käy ilmi selvityksestä, jonka seutukaupungit tilasivat aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä .

Vieraskielisen väestön kasvu näkyy selvityksen mukaan seutukaupungeissa. Keskustaajamien väestönkehitys nojaa kunnan sisältä, etenkin maaseutumaisilta alueilta, saatuihin muuttovoittoihin sekä maahanmuuttoon. Valtakunnallisesti kaupunkien väestönkasvu on jo usean vuoden ajan ollut maahanmuuton ansiota, ja ilmiö on todettu myös seutukaupungeissa.

Merkittävä osa seutukaupunkeihin tulevasta maahanmuutosta tosin vuotaa jatkomuuttoina suuremmille kaupunkiseuduille.

Väestöennusteet ennakoivat asukkaiden vähenemistä isolle osalle seutukaupunkeja.

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa talous- ja palvelukeskittymiä, mutta eivät maakuntakeskuksia. Niitä on Suomessa kaikkiaan 56, ja niissä asuu noin 915 000 ihmistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.