Hassi: Suuri valiokunta tukee Suomen neuvotteluja EU:n elpymispaketista

Sekä perustuslakivaliokunta että valtioneuvosto ovat sitä mieltä, että EU:n elpymisväline kaipaa muutoksia. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

STT

Eduskunnan suuri valiokunta tukee sitä, että Suomi lähtee neuvottelemaan EU:n elpymispaketista. Suurella valiokunnalla ei ole neuvottelujen tässä vaiheessa myöskään huomautettavaa valtioneuvoston kantaan asiasta, kertoi valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) kokouksen jälkeen.

Hassin mukaan valiokunta tarkentaa kantaansa sitä mukaa kuin neuvottelut ja asian käsittely etenevät.

– Tämä on vasta ensimmäinen vaihe aika monimutkaisessa kokonaisuudessa, joten suuri valiokunta vielä tarkentaa kantaansa, Hassi sanoi kokouksen jälkeen tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa on monia asioita, joista komission esitykset vielä tarkentuvat. Hassi pitää melko selvänä, että koko pakettiin tulee vielä muutoksia.

Hassi arvioi, että EU:lla on edessään vaikeat neuvottelut elpymispaketista. EU-maiden pääministerit käsittelevät asiaa huippukokouksessaan juhannusaattona.

– Oma arvioni on, että ollaan jo aika pitkällä Saksan puheenjohtajakaudella ennen kuin on valmista.

Saksa on EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta joulukuun loppuun.

Hassin mukaan suunnitelmalla on EU:n jäsenvaltioissa varsin laajaa kannatusta hallitusten ja talousasiantuntijoiden kesken sekä myös elinkeinoelämän piirissä.

– Mikä on paketin koko? Missä määrin on mahdollista EU:lle otettavalla lainalla rahoittaa jäsenmaille annettavia avustuksia? Ja mikä on ehdotuksen oikeusperusta? Ne ovat keskeisiä kysymyksiä, joista jäsenvaltiot neuvottelevat, Hassi arvioi.

"Keskeisiä muutoksia tarvitaan"

Suuren valiokunnan ohella myös perustuslakivaliokunta sai perjantaina valmiiksi kantansa EU:n elpymispaketista. Perustuslakivaliokunta oli valtioneuvoston kanssa samaa mieltä siitä, että elpymisvälineeseen tulee tehdä keskeisiä muutoksia.

– Valiokunnan mielestä valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin nyt ehdotettua lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä, perustuslakivaliokunta painotti tiedotteessaan.

Perustuslakivaliokunta katsoi myös, että EU:n elpymissuunnitelma ei välttämättä kaikilta osin ole EU:n oikeuden mukainen. Valtioneuvoston on syytä varmistua, että sääntelylle on asianmukainen oikeusperusta EU-oikeudessa, perustuslakivaliokunta korosti.

Massiivinen kokonaisuus

Euroopan komissio on ehdottanut, että EU:n seuraavan seitsenvuotisen budjetin yhteyteen tulisi 750 miljardin euron elpymisväline koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin hoitamiseksi. Välineestä jaettaisiin jäsenmaille 500 miljardia euroa tukina ja 250 miljardia lainoina.

Komissio on ehdottanut vuosien 2021–2027 budjetin kokonaistasoksi noin 1 100 miljardia euroa. Elpymisväline ja budjetti muodostaisivat näin ollen noin 1 850 miljardin euron kokonaisuuden.

Suomen hallitus on halunnut, että elpymisvälineen kokoa pienennettäisiin ja lainojen osuutta kasvatettaisiin. Hallitus on myös toivonut, että elpymisvälineen voimassaoloaikaa rajattaisiin lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta ja yhteisen lainan takaisinmaksuaikaa lyhennettäisiin esitetystä 30 vuodesta.

"Ei missään nimessä ole Suomen etujen mukainen"

Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, perussuomalaisten Jani Mäkelä oli Hassin kanssa tyystin eri linjoilla elpymispaketin suhteen.

– Suomen ei kannata lähteä tästä ollenkaan neuvottelemaan vaan tyrmätä suoralta kädeltä tämä ehdotus, Mäkelä sanoi STT:lle suuren valiokunnan kokouksen jälkeen.

Mäkelän mukaan perussuomalaisille ei riitä Suomen hallituksen ajama lainojen osuuden kasvattaminen ja tukirahojen osuuden supistaminen.

– Vaikka se 500 miljardin lahjaosuus katoaisi sitä kokonaan, siinä olisi silti 250 miljardin edestä muiden lainojen takaamista, mitä Suomen ei kannata lähteä tekemään. Suomihan ei tule olemaan nettosaaja tästä paketista missään olosuhteissa. Meidän mielestämme tällaiseen ei pitäisi lähteä mukaan ollenkaan, Mäkelä painotti.

Mäkelä muistuttaa, että elpymispaketista pitää EU:ssa päättää yksimielisesti, joten Suomi voi yksin kaataa koko hankkeen.

– Tämä paketti ei missään nimessä ole Suomen etujen mukainen. Suomikin joutuu itse ottamaan koronavelkaa. Nytkin tuli historiallisen suuri lisätalousarvio, 5,5 miljardia. Suomi ottaa itse velkaa ja joutuu takaamaan muiden velkoja. Eihän tämä nyt näin voi mennä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.