Neuvottelut EU:n elpymisvälineestä ja monivuotisesta budjetista ovat alkamassa – kompromissi tuskin valmistuu juhannussaunaan

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ei halua asemoida Suomea mihinkään tiettyyn kerhoon suhteessa muihin jäsenmaihin. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

STT

Tällä viikolla alkavat varsinaiset neuvottelut EU:n jättimäisestä koronaelpymispaketista, kun EU-maiden johtajat istuvat ruutujensa ääreen juhannusaaton videohuippukokouksessa. Esimakua on luvassa tänään, kun eurooppaministerit valmistelevat tulevia neuvotteluja omassa videokokouksessaan.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ennakoi, että kokous voi venyä, kun jäsenmaat pääsevät esittelemään poliittisia kantojaan EU-komission ehdotukseen monivuotisesta budjetista ja siihen kytkeytyvästä 750 miljardin euron elpymisvälineestä.

– Aika lailla kannat ovat tulleet julkisuuden kautta tietoon, mutta siitä huolimatta on hyvä päästä keskustelemaan vähän tarkemmin ja peilaamaan kompromissivalmiutta, Tuppurainen kertoo STT:lle.

Jäsenmaiden välisistä neuvotteluista on povattu vaikeita, sillä pureskeltavana on suuri ja monimutkainen kokonaisuus.

Elpymisväline on tarkoitus rahoittaa komission ottamalla yhteisellä lainalla. Siitä jaettaisiin noin 500 miljardia euroa jäsenmaille tukina ja 250 miljardia lainoina koronakriisin jälkeiseen talouden jälleenrakentamiseen.

Monivuotisessa budjetissa puolestaan linjataan EU:n rahankäytöstä seuraavien seitsemän vuoden ajaksi. Komission päivitetty ehdotus vuosien 2021–2027 rahoituskehykseksi on noin 1 100 miljardia euroa, joten elpymisväline ja budjetti muodostavat yhdessä noin 1 850 miljardin euron kokonaisuuden.

Suomi haluaa muutoksia

Hallitus on linjannut, että komission ehdotus ei ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä. Se haluaa, että elpymisvälineen kokoa pienennettäisiin ja lainojen osuutta kasvatettaisiin.

Lisäksi hallitus on toivonut, että elpymisvälineen voimassaoloaikaa rajattaisiin lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta ja yhteisen lainan takaisinmaksuaikaa lyhennettäisiin esitetystä 30 vuodesta.

Viime viikolla Suomen kantaa käsiteltiin eduskunnassa, jossa suuri valiokunta asettui tukemaan hallituksen linjausta, mutta perustuslakivaliokunta toi esiin kriittisiäkin huomioita. Se esimerkiksi painotti, ettei hallituksen tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin ehdotettua lainanottoa.

Kysyttäessä, miten perustuslakivaliokunnan näkemys vaikuttaa Suomen neuvotteluasenteeseen, Tuppurainen vastaa, että hallitusta sitoo suuren valiokunnan muodostama kanta.

– Sen mukaan mennään. Suuri valiokunta on ottanut perustuslakivaliokunnan näkemykset huomioon muodostaessaan Suomen kantaa, Tuppurainen sanoo.

Suomi hakee tukea eri puolilta unionia

Komission ehdottaman kokonaisuuden yksityiskohdat muuttunevat monilta osin jäsenmaiden käsittelyssä. Tuppurainen huomauttaa, että suurista linjoista tuntuu olevan yhteisymmärrys: elpymisvälineen sitomisesta monivuotiseen budjettiin ja välineen rahoittamisesta komission ottamalla lainalla.

Suuria kysymyksiä ovat elpymisvälineen koko, avustusten ja lainan suhde sekä se, millä kriteereillä tukia jaetaan.

– On valmiutta hyväksyä se ajatus, että komissio voi nyt tässä poikkeustilanteessa ottaa markkinoilta lainaa rahoituskehyksen liikkumavaraa vastaan, mutta jaetaanko se jäsenmaille avustuksina vai lainana, se on se iso periaatteellinen kysymys, josta uskoisin, että huomenna keskustellaan, Tuppurainen sanoo.

Tuppurainen ei halua asemoida Suomea mihinkään tiettyyn kerhoon suhteessa muihin jäsenmaihin. Hänen mukaansa Suomi hakee eri asioissa eri puolilta unionia ymmärrystä ja tukea näkemyksilleen. Aluekehitys- ja koheesiorahojen suhteen sitä voi löytyä esimerkiksi itäisistä jäsenmaista ja maatalouskysymyksissä Ranskasta.

– Me haemme Suomen kannalta parasta mahdollista kokonaisratkaisua, Tuppurainen tiivistää.

– (Budjetin) kokonaistasossa varmasti Suomikin on hyötynyt siitä, että on ollut tällainen säästäväinen nelikko, joka on pitänyt kokonaistasokeskustelua esillä, vaikkakaan meidän linja ei ole niin tiukka.

Säästäväinen eli nuuka nelikko viittaa Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Itävaltaan, jotka ovat puolustaneet tiukkaa talouslinjaa budjettineuvotteluissa. Tuoreiden mediatietojen perusteella Tanska on kuitenkin pehmentämässä kantojaan.

Sopua yritettäneen heinäkuussa

Tällä viikolla neuvotteluissa nähdään vasta alkua, sillä kompromissin ei odoteta valmistuvan juhannuksen kokouksessa.

Tuppuraisen mukaan odotettavissa on, että huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tekisi perjantain kokouksen jälkeen jäsenmaille uuden ehdotuksen, eli niin sanotun neuvottelulaatikon, jonka pohjalta sopua ryhdyttäisiin tavoittelemaan toden teolla heinäkuussa.

– Nyt ei ole näköpiirissä, että tässä ensimmäisessä päämieskokouksessa edes yritettäisiin tavoitella sopua. Sen vuoro on sitten heinäkuussa Saksan EU-puheenjohtajakaudella.

Eurooppaministerit keskustelevat tänään myös toisista vaikeista neuvotteluista, eli EU:n ja Britannian tulevan suhteen rakentamisesta. EU:n ja Britannian johtajat pitivät eilen huipputapaamisen, jossa todettiin, että neuvotteluihin tarvitaan lisää vauhtia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.