Entisen apulaispäällikön mukaan Helsingin poliisissa tuli sanomista, jos kyseli liikaa – erään sohaisun jälkeen suositeltiin vaihtamaan työpaikkaa

Poliisikomentaja Lasse Aapio kertoi hovioikeudessa Helsingin poliisilaitoksen hierarkkisesta rakenteesta. Aapion mukaan tiettyihin asioihin ei ollut puuttuminen, vaan ne kuuluivat tiukasti laitosta johtavalle komentajalle. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

STT

Hovioikeudessa on tänään jatkettu Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan epäselvyyksien käsittelyä. Oikeudenkäynnissä pyritään selvittämään, mitä kukakin poliiseista tiesi huumepoliisin tietolähteiden käytöstä 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa, ja olisiko jonkun pitänyt puuttua tilanteeseen.

Nykyinen poliisikomentaja, entinen apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio kertoi aamupäivällä poliisilaitoksen hierarkkisesta rakenteesta. Aapion mukaan tietyt asiat kuuluivat tiukasti laitosta johtavalle komentajalle, eikä niihin ollut puuttuminen.

Yhden kokouksen alkaessa Aapio sanoo kysyneensä silloiselta poliisikomentajalta Jukka Riikoselta, pitäisikö hänenkin tulla kokoukseen. Kokous koski Aapion mukaan ensimmäistä virkarikostutkintaa.

– Riikonen ilmoitti, ettei asia kuulu minulle.

Aapion mukaan, jos ongelmia tuli vastaan, hänen piti puhua niistä Riikoselle, eikä hän esimerkiksi voinut raportoida suoraan poliisihallinnolle.

– Minulla ei ollut lupaa soittaa Poliisihallitukseen.

Hän lisäsi, että tämä käytäntö on voimassa nytkin, kun hän johtaa Helsingin poliisia.

Johdon vastuu jakautui Aapion mukaan niin, että hänen tehtävänään oli puuttua, jos alemmissa poliisiviroissa olevien toiminnassa ilmeni ongelmia. Jos taas päällystöön kuuluvien, kuten huumepoliisin silloisen päällikön Jari Aarnion, toiminta vaikutti sääntöjen tai määräysten vastaiselta, asia olisi kuulunut Aapion mukaan Riikoselle.

Kerran Aapio sanoo astuneensa komentajan varpaille. Hän oli kysellyt suojelupoliisilta siitä, käyttääkö se toiminnassaan seurantalaiteyhtiö Trevocin laitteita. Kun kysely tuli Riikoselle tietoon, tämä suositteli Aapion mukaan häntä hakemaan uutta työpaikkaa.

Riikosta ja Aarniota on tarkoitus kuulla oikeudenkäynnissä ensi maanantaina.

Käräjillä kaikki syytteet kaatuivat

Syyttäjän mukaan Helsingin poliisissa rikottiin viime vuosikymmenen vaihteessa lakia, kun tietolähderekisteri ensin putsattiin tyhjäksi, ja sitten tietolähteiltä vastaanotettiin tietoa merkitsemättä käyttöä rekisteriin.

Syytteessä ovat Aarnio, kaksi hänen alaistaan sekä poliisijohtoa aina entiseen poliisiylijohtaja Mikko Paateroon asti. Syyttäjien mukaan Aapion ja muiden organisaatiossa Aarnion yläpuolella olleiden olisi pitänyt puuttua tilanteeseen. Aapiota syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta vuosien 2012–2013 aikana.

Käräjäoikeudessa kaikkien kahdeksan syytetyn syytteet kaatuivat. Kuten käräjillä, myös hovissa kaikki syytetyt kiistävät syytteet. Aapio katsoo, ettei ole laiminlyönyt hänelle apulaispoliisipäällikkönä kuuluneita virkavelvollisuuksia.

Aapion mukaan hänen tehtävänsä liittyivät pitkälle operatiiviseen toimintaan.

– Tehtävänä oli pyörittää arkea, Aapio sanoi tänään oikeudessa.

Hän kertoi käyneensä viikoittain keskustelun esimerkiksi partioiden ja tutkinnan tilanteesta. Jos Helsingissä järjestettiin mielenosoituksia tai valtiovierailuja, jos oli itsenäisyyspäivä tai koulujen päättäjäisviikonloppu, niihin liittyvän poliisitoiminnan suunnittelu oli Aapion vastuulla.

Tietolähdetoiminta taas ei Aapion mukaan kuulunut apulaispäällikölle, koska se piti pitää erillään rikosten varsinaisesta tutkinnasta. Tutkinta on operatiivista toimintaa, tietolähdetoiminta on tiedustelua, Aapio selitti.

Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö kyseenalaisti, miksei tiedon vastaanottamista lähteiltä voida pitää operatiivisena toimintana.

– On erikseen määrätty, ettei se saa sotkeutua tutkinnan kanssa, Aapio toisti.

"Ei tässä muuta kuin täytyy laittaa joku poliisi koppiin"

Aapio kertoi oikeudessa myös keskusrikospoliisin (KRP) ja Helsingin poliisin yhteistä huumetutkintaa, operaatio Duoa, koskevasta palaverista. Aapio oli kutsuttu KRP:lle, missä hänelle näytettiin diaesitys "Pasilan miehen" televalvontatiedoista. Näytti siltä, että joku on tuomassa huumeita Suomeen. Aapion mukaan samalla hänellä heräsi epäilys, ja hän kysyi KRP:n edustajilta, epäilevätkö he, että joku Helsingin poliisin poliisimies tuo huumeita maahan.

– Ajattelin, ettei tässä muuta ole kuin täytyy laittaa joku poliisi koppiin.

Aapion mukaan hänen kysymykseensä vastattiin kieltävästi.

Asiasta palaveerattiin myöhemmin Helsingissä ja Aapio sanoo yrittäneensä kysyä diaesityksessä olleista puhelimista.

– Vastausta ei tullut.

– Oli vähän huono palaveri.

Aapio sanoo, että myöhemmässä palaverissa Aarnio kertoi ihmetystä herättäneelle puhelinliikenteelle syyksi anonymisaattorin. Laite toimii siten, että se sekoittaa puhelinliikenteen jäljet niin, ettei tiedoista pysty varmuudella sanomaan, kenen viestinnästä on kyse. Aapion mukaan Aarnio sanoi, että laitetta käytetään poliisin tietolähteiden suojaamiseen.

– Tämä oli se selitys, että teleliikenne on sotkussa.

Aarnio tuomittu Pasilan miehenä ja roolista Trevocissa

Poliisin tietolähteet ovat esimerkiksi rikospiireissä liikkuvia ihmisiä, jotka kertovat poliisille tietoa alamaailman tapahtumista. Tietolähteiden rekisteröinti on tärkeää muun muassa valvonnan takia. Valvonnalla voidaan pitää huolta esimerkiksi sitä, etteivät poliisit katso vinkkaajiensa tekemiä rikoksia läpi sormien.

Helsingin poliisilla oli tietolähderekisteri 2000-luvun alusta, kunnes Aarnio tuhosi sen vuosien 2007–2008 aikana. Aarnio on perustellut toimintaansa muun muassa sanomalla, että lähteet pelkäsivät paljastuvansa, koska paljastuminen olisi voinut tietää heille hengenvaaran.

Syyttäjien mukaan rekisterin tuhoaminen oli laitonta. He katsovat, ettei valvomatonta ja dokumentoimatonta poliisitoimintaa voi oikeusvaltiossa olla.

Käräjäoikeus katsoi aiemmin tuomiossaan, ettei tietolähteiden rekisteröintiin ollut syytteiden tekoaikana laillista tapaa, ja niin se päätyi hylkäämään kaikki poliisijohdon virkarikossyytteet. Oikeus tuli kuitenkin osittain syyttäjän kannalle, kun se katsoi, että Helsingin poliisilaitos käytti vuosina 2008–2013 tietolähteitä.

– Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä.

Aarnio on tuomittu lainvoimaisesti kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen huume- ja virkarikoksista. Hovioikeuden mukaan hän oli niin sanottu Pasilan mies, joka käytti 2010-luvun alussa prepaid-liittymiä hasiksen maahantuonnin ja levityksen järjestelemiseen.

Aarniolla on tuomio myös niin sanotussa Trevoc-jutussa. Hovioikeuden mukaan hänellä oli kaksoisrooli seurantalaiteyhtiössä ja laitteita ostaneessa Helsingin huumepoliisissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.