TEM: Koronakriisin vaikutus työmarkkinoihin voi jäädä pelättyä pienemmäksi

TEMin ennusteen mukaan työllisyysaste laskee vuoteen 2021 asti. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

STT

Koronakriisin vaikutus Suomen työmarkkinoihin voi jäädä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan pelättyä pienemmäksi, jos uutta epidemia-aaltoa ja sitä torjuvia rajoitustoimia ei tule. Edellytyksenä on myös maailmantalouden elpyminen.

Työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan kuitenkin jäävän lähivuosina korkeammaksi kuin ennen kriisin alkamista. On myös riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi.

– Työmarkkinaennusteen valossa näyttää siltä, että työmarkkinat saattavat palautua kohtuullisesti. Näkymään liittyy kuitenkin paljon kysymysmerkkejä, ja toipuminen tulee viemään pidempään kuin kokemamme pudotus, arvioi työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiedotteessa.

Kriisiskenaariossa työllisten määrä laskee liki 100 000:lla

Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste laskee vuoteen 2021 asti, jonka jälkeen se alkaa taas nousta. Vuonna 2022 työllisyysaste olisi perusennusteen mukaan 72,8 prosenttia ja niin sanotun riskiskenaarion mukaan 72 prosenttia.

– Kriisin aikana olemme mittavasti tukeneet yrityksiä ja pyrkineet säilyttämään työpaikkoja. Ilman näitä toimia näkymä työmarkkinoilla olisi todennäköisesti synkempi. Lisätoimet ovat kuitenkin välttämättömiä. Meidän tulee panostaa muun muassa osaamisen kehittämiseen, Haatainen painottaa.

Työllisten määrä laskee perusennusteessa yhteensä noin 70 000 hengellä kuluvan ja seuraavan vuoden aikana. Kriisiskenaariossa pudotus olisi lähes 100 000 henkeä.

Työttömyysasteen ennustetaan nousevan ensi vuonna 7,6 prosenttiin ja laskevan tämän jälkeen 6,7 prosenttiin vuonna 2022. Riskiskenaariossa työttömyysaste asettuisi vuonna 2022 7,1 prosenttiin.

Kriisin ensimmäinen aallonharja saavutettu

Työnvälitystilastossa työttömien työnhakijoiden määrä, johon lasketaan myös kokoaikaisesti lomautetut, kääntyy ennusteen mukaan kesäkuussa laskuun huhti-toukokuun noin 430 000 hengen huippulukemien jälkeen.

Erityisesti lomautettujen määrä laskee voimakkaasti kesän aikana. Lokakuussa kokoaikaisesti lomautettuna ennakoidaan olevan enää hieman yli 41 000 palkansaajaa.

Kuntaliitto: Kuntatalous heikkenee roimasti verotulojen romahtaessa

Kuntaliitto arvioi, että koronakriisi heikentää kuntataloutta ensi vuonna 1,7 miljardia euroa. Valtaosa eli 1,4 miljardia euroa heikentymisestä selittyy kuntien verotulojen romahtamisella. Samaan aikaan kuntien kustannusten odotetaan kasvavan 200 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton ennusteen mukaan koronakriisi heikentää kaupunkien ja kuntien taloutta jo tänä vuonna yli miljardilla eurolla hallituksen päättämistä kuntien tukitoimista huolimatta.

– Arvio tuo ensi kertaa näkyviin sen, kuinka vakavasti koronakriisi vaikuttaa kuntiin myös ensi vuonna. Tähän tulee alkaa valmistautua jo syyskuun budjettiriihessä. Kuntatalouden tukipaketti on tähän mennessä koskenut vain vuotta 2020, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa.

Hänen mukaansa hallitus on luvannut palata kunnille aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin budjettiriihessä. Kuntaliitto vaatii, että tälle vuodelle tarvitaan vielä uusia tukipäätöksiä samalla kun ensi vuoden toimenpiteistä sovitaan.

– Lisäksi budjettiriihessä tulee arvioida koronaepidemian talousvaikutukset sairaanhoitopiirien vuoden 2021 talouteen.

Kuntaliiton arvio perustuu 65 suuren kaupungin talousjohtajien vastauksiin. Näissä kaupungeissa asuu lähes neljä miljoonaa ihmistä, eli 73 prosenttia Suomen väestöstä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.