Valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri ministeri Raimo Sailas kuoli varhain perjantaina Helsingissä 74-vuotiaana. Asiasta kertoi STT:lle hänen lähipiirinsä. Sailas sairasti pitkään syöpää.
Sailas teki mittavan, vuosikymmenten uran valtiovarainministeriössä. Eläkkeelle jäämisen jälkeen hän vaikutti vielä yhteiskunnallisena ja talouspolitiikan keskustelijana.
Sailas aloitti työuransa valtiovarainministeriössä vuonna 1971. Hän eläköityi ministeriön valtiosihteerin pestistä 2013.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Sailaksen työssä heijastui vastuu Suomesta.
– Se näkyi virkatoimissa ja laaja-alaisessa mielipidevaikuttamisessa, Niinistö sanoo lausunnossaan.
Vuonna 1995 Sailas toimi puoli vuotta pääministeri Paavo Lipposen poliittisena valtiosihteerinä.
Se kuuluisa Sailaksen lista
Julkisuudessa kertomillaan rohkeilla mielipiteillään Sailas sai osakseen myös arvostelua. Varsinkin 1990-luvun lama vakuutti hänet siitä, että virkamiehellä täytyy olla sanomisen velvollisuus, kun kyse on virkatehtävistä tai maan kannalta merkittävistä asioista.
Sailas muistetaan myös nasevista ilmaisuistaan, kuten rusinapullayhteiskunta. Monet muistavat hänet myös muassa leikkauslistoista ja säästövaatimuksista.
Sailaksen ensimmäisiä julkisia ulostuloja nähtiin syksyllä 1990 puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja, kun hän esitti laskelmia budjettiin tehtävistä menoleikkauksista. Pääministeri Harri Holkerin hallitus sen sijaan oli lähdössä vaaleihin erilaisten laskelmien pohjalta.
Syksyllä 1992 näki päivänvalon niin sanottu Sailaksen lista, jossa esitettiin menoleikkauksia budjettiin. Julkisesta kritiikistä huolimatta pääministeri Esko Ahon hallitus hyväksyi pääosin listan esitykset.
Vuonna 2015 Sailas sanoi STT:n syntymäpäivähaastattelussa, että rehellisyydestä ei ole koskaan ollut haittaa.
"Sailaksen viljelemille ajatuksille olisi erityistä käyttöä nyt"
Sailas oli miinanraivaaja, joka otti esille asioita, joihin yleinen mielipide ei vielä ollut valmis, ja jotka kuitenkin olivat välttämättömiä asioita, sanoo Esko Aho, joka toimi pääministerinä 1991–1995.
– Hän nosti niitä esille jo Holkerin hallituksen aikana, mutta silloin ilmapiiri oli vielä mahdottomampi. Silloin ei ollut valmiutta oikeastaan tehdä mitään. Mutta 1990-luvun alun puolella valmiutta alkoi olla, ja hän tavallaan vauhditti omilla ulostuloillaan mielialojen kypsymistä, Aho sanoo STT:lle.
Tilanne 1990-alussa antoi Ahon mukaan budjettipäällikölle sekä tilaa että tarvetta toimia näkyvällä tavalla, ja Sailas käytti sen erittäin tehokkaasti hyväksi.
Sailas oli eläköitymisensä jälkeenkin aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija.
– Varmaan hänen viljelemilleen ajatuksille olisi erityistä käyttöä nyt, kun tällaisia aikoja eletään, Aho sanoo.
Ministeriön leivissä yli 40 vuotta
Sailas syntyi vuonna 1945 Nivalassa seitsenlapsisen perheen toiseksi vanhimpana poikana. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1964 ja opiskeli Helsingin yliopistossa kansantaloustiedettä. Valtiotieteen kandidaatiksi hän valmistui 1971.
Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen Sailas liittyi jo varhain.
Sailaksen työura alkoi Tilastollisessa päätoimistossa apulaisaktuaarina 1970, ja jo seuraavana vuonna alkoi pitkä ura valtiovarainministeriössä. Ainoa sivuhyppy oli Kehitysaluerahasto Oy:n varatoimitusjohtajakausi 1984–85. Sen jälkeen hän palasi ministeriöön.
---
Lähteenä SKS:n Kansallisbiografia.