Libanonin presidentti ei halua Beirutin räjähdyksestä kansainvälistä tutkintaa – lauantaiksi suunniteltu laajaa mielenosoitusta

Räjähdys tuhosi täysin myös satamassa olleet viljasiilot. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Libanonin presidentti Michel Aoun ei halua Beirutin tiistaisesta räjähdyksestä kansainvälistä tutkintaa, jota ovat vaatineet niin maailman johtajat kuin Libanonin kansalaisetkin. Aounin mukaan kansainvälisen tutkinnan vaatimusten tarkoitus on "hämärtää totuutta"

Presidentti sanoi tv-haastattelussa perjantaina myös, että räjähdyksen olisi voinut aiheuttaa ulkomainen isku.

– On kaksi mahdollista skenaariota sille, mitä tapahtui: se oli joko huolimattomuutta tai ulkomaiden puuttumista ohjuksella tai pommilla, Aoun sanoi haastattelussa.

Libanonin viranomaiset eivät ole aiemmin esittäneet epäilyjä, että räjähdys olisi voinut johtua hyökkäyksestä.

Hizbollah-järjestön johtaja Hassan Nasrallah kiisti perjantaina syytteet siitä, että shiiapuolue olisi säilyttänyt aseita satamassa.

Uhrimäärä nousee

Kuolonuhreja räjähdyksen jäljiltä oli perjantaina alkuillasta tiedossa 154, kertoi uutistoimisto AFP. Loukkaantuneita on yli 5 000 ja kadonneita etsitään yhä, joten myös uhrimäärän odotetaan nousevan.

Paikalliset viranomaiset ovat arvioineet, että räjähdys jätti kodittomaksi ainakin 300 000 ihmistä. YK:n arvion mukaan 100 000 heistä on lapsia. Aineelliset vahingot ovat useita miljardeja dollareita.

Libanon on aloittanut oman tutkintansa tuhoisasta räjähdyksestä. Perjantai-iltapäivään mennessä oli pidätetty 21 ihmistä, mukaan lukien tulliviranomaisia ja satamainsinöörejä, kertoi viranomaislähde uutistoimisto AFP:lle. Pidätettyjen joukossa on sataman johtaja Hassan Koraytem.

Kuulustelut keskittyvät AFP:n mukaan sataman hallinto- ja turvallisuusviranomaisiin sekä valtionhallinnon viranomaisiin, jotka ovat saattaneet jättää huomiotta varoitukset satamassa makaavasta räjähdysherkästä materiaalista.

"Aluksen omistaja ei hankkinut meille edes ruokaa tai vettä"

Beirutin räjähdyksen aiheuttanut ammoniumnitraattilasti jäi satamaan, koska ainetta rahdanneen aluksen miehistölle ei maksettu palkkoja eikä varustamolla ollut varaa edes satamamaksuihin, kertoi alusta aikanaan kipparoinut venäläinen merikapteeni tiedotusvälineille.

Kapteeni Boris Prokosevin mukaan hänen komennossaan purjehtinut Rhosus-alus lähti vuonna 2013 Batumin satamasta Georgiasta kohti Mosambikia lastinaan 2 750 tonnia ammoniumnitraattia, jota yleisimmin käytetään lannoitteena. Ammoniumnitraattia voidaan kuitenkin käyttää myös räjähdysaineiden valmistamiseen.

Aluksen matka ei kuitenkaan sujunut onnellisten tähtien alla. Prokosevin mukaan miehistön olot olivat umpisurkeat eikä rahaa ollut.

– Merimiehet olivat olleet laivassa 11 kuukautta, eikä meillä ollut lopulta juuri mitään tarvikkeita jäljellä. Kirjoitin Putinille joka päivä. Lopulta meidän oli pakko myydä polttoainetta, jotta saimme rahaa lakimieheen. Aluksen omistaja ei hankkinut meille edes ruokaa tai vettä, Prokosev sanoi Eho Moskvi -radioaseman haastattelussa.

Prokosevin mukaan aluksen omisti Kyproksella asuvan venäläisen liikemiehen Igor Gretshuskinin varustamo Teto Shipping .

Kapteenin mukaan yhtiöstä ilmoitettiin lopulta, ettei rahaa ole ja Rhosusin on poikettava Beirutin satamaan hakemaan lisää rahtia kulujen kattamiseen.

Aluksen matka tyssäsi kuitenkin täysin Beirutissa, sillä rahaa satamamaksuihin ei ollut. Venäläisistä ja ukrainalaisista merimiehistä koostuva miehistö sai niin ikään tarpeekseen orjatyöstä ja jätti laivan.

Uutiskanava CNN :n mukaan merimiehet pääsivät lopulta pois Libanonista, mutta palkkojaan he eivät koskaan saaneet.

Rhosus jäi satamaan, missä sen lasti siirrettiin lopulta aluksesta satamavarastoon. Muun muassa tulliviranomaiset yrittivät toistuvasti vuosien mittaan saada lastina ollutta ammoniumnitraattia pois satamasta, mutta ketään ei kiinnostanut.

Raivo hallintoa vastaan kasvaa

Torstai-iltana kansalaisten turhautuminen maan hallitukseen purkautui mielenosoituksena Beirutin keskustassa. Poliisi ja turvallisuusjoukot käyttivät mielenosoittajia vastaan kyynelkaasua, kertoi maan valtiollinen uutistoimisto NNA. Sen mukaan parlamenttitalolle pyrki joitakin kymmeniä mielenosoittajia.

Mielenosoittajien kerrottiin muun muassa sytyttäneen tulipalon ja heittäneen turvallisuusjoukkoja kivillä.

AFP:n mukaan aktivistit yrittävät koota laajaa hallituksen vastaista mielenosoitusta lauantaiksi.

Torstaina hallitusta sätti myös toimestaan vastalauseena eronnut Libanonin Jordanian-lähettiläs Tracy Chamoun. Hänen mukaansa räjähdyksen syynä ovat mittavat laiminlyönnit ja korruptio, kertoi muun muassa turkkilainen uutistoimisto Anadolu . Chamounin mukaan maata vuonna 1990 päättyneen sisällissodan jälkeen johtaneiden poliitikkojen pitäisi erota tehtävistään ja maassa tulisi järjestää uudet vaalit.

Hallintoa vaaditaan uudistumaan

Libanon oli jo ennen räjähdystä taloudellisessa kaaoksessa. Maata ovat vaivanneet muun muassa työttömyys, hyperinflaatio ja korruptio. Libanonin valuutan liiran arvo on romahtanut, ja suuri osa maan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.

Lisäksi maassa on noin 1,5 miljoonaa naapurimaa Syyrian sotaa paennutta pakolaista.

Anadolun mukaan tuhoutunut Beirutin satama on paitsi maan tärkein satama myös keskeinen viljan, ruoan ja lääkintätarvikkeiden varastointialue.

Torstaina muutosta maan johtamiseen vaativat muun muassa vierailulla ollut Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva.

– Nyt on päästävä umpikujasta, johon keskustelut elintärkeistä uudistuksista ovat ajautuneet. Tarvitaan vahva ohjelma talouden suunnan muuttamiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi maan tulevaisuutta varten, Georgieva sanoi uutistoimisto CNN:n mukaan.

Jopa presidentti Aoun myönsi perjantaina, että maan poliittista järjestelmää täytyisi harkita uudelleen.

Libanon ilmoitti maaliskuussa keskeyttävänsä velkojensa takaisinmaksun. Tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisua neuvotteluissa IMF:n kanssa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel vierailee Beirutissa lauantaina.

EU-komissio on koonnut Beirutin hätäapuun 33 miljoonaa euroa. Yhdysvallat kertoi perjantaina lähettävänsä Libanoniin vajaan 13 miljoonan euron arvosta ruokaa ja lääkkeitä. Myös muun muassa Iran, Saudi-Arabia, Ranska ja Venäjä ovat lähettäneet maahan avustuslentoja.

Suomi tukee Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) operaatiota Libanonissa miljoonalla eurolla.

Chennain satamasta löytyi satoja tonneja räjähtävää ainetta

Intialaisessa satamassa on lojunut vuosikausia satoja tonneja samanlaista ammoniumnitraattia, joka aiheutti Beirutin räjähdyksen, vahvistivat viranomaiset perjantaina.

Beirutin räjähdyksen havahduttamat viranomaiset määräsivät maan satamiin tarkastuksen ja löysivät 690 tonnia ammoniumnitraattia Chennain satamasta Etelä-Intiassa.

Yhteensä 37 konttiin varastoitu aine tuli maahan vuonna 2015 Etelä-Koreasta. Intialainen yritys oli tilannut aineen käyttääkseen sitä lannoitteiden valmistamiseen, mutta aine päätyi takavarikkoon, koska sitä olisi voitu käyttää räjähdysaineena.

Paikallisten tulliviranomaisten mukaan aine on varastoitu turvallisesti, ja sitä ollaan parhaillaan myymässä. Viranomaisten mukaan he ovat täysin selvillä aineen vaarallisuudesta ja toimivat sen mukaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.