Lukashenko vaati puolustusministeriään puolustamaan Valko-Venäjän alueellista yhtenäisyyttä – presidentti väittää jälleen Nato-joukkojen "kuhisevan" rajalla

Minskissä opposition tukijat osoittivat mieltään myös keskiviikkona. AFP / LEHTIKUVA

Mari Areva, Arttu Mäkelä / STT

Valko-Venäjän istuva presidentti Aleksandr Lukashenko käski lauantaina puolustusministeriään ryhtymään toimiin puolustaakseen maan alueellista yhtenäisyyttä. Lukashenkon lehdistöpalvelun mukaan hän kommentoi asiaa Grodnossa lähellä Puolan rajaa järjestetyn armeijan yksiköiden tarkastuksen yhteydessä.

Valko-Venäjällä on ollut laajoja mielenosoituksia sen jälkeen, kun Lukashenko julistettiin kuudennen kerran presidentinvaalien voittajaksi, tällä kertaa 80 prosentin ääniosuudella. Vaaleja pidetään vilpillisinä.

Lukashenko tuomitsi lauantaina suuret mielenosoitukset, jotka saavat hänen mukaansa tukea länsimaista. Lisäksi hän käski armeijan puolustaa läntistä Valko-Venäjää, jota hän kuvaili "helmeksi".

Lukashenkon mukaan Nato-joukot "kuhisevat toden teolla" Puolassa ja Liettuassa lähellä Valko-Venäjän rajaa. Sotilasliitto Nato on kiistänyt väitteet, että sen joukot olisivat aktivoituneet rajoilla.

Tästä huolimatta Lukashenko käski lauantaina joukkonsa olemaan täydessä taisteluvalmiudessa. Hän vieraili Grodnon alueella mittavien sotaharjoitusten edellä. Alueelle on suunnitteilla sotaharjoituksia elokuun 28. ja 31. päivän väliselle ajalle.

Maata itsevaltaisesti 26 vuoden ajan hallinnut Lukashenko on torjunut vaateet uusista vaaleista. Hän ei ole myöskään suostunut jättämään tehtäväänsä. Perjantaina Lukashenko vannoi omien sanojensa mukaan "ratkaisevansa ongelman", viitaten hänen itsensä vastaiseen laajaan protestiliikehdintään.

Valko-Venäjän opposition keulakuva Svetlana Tihanovskaja arvioi tällä viikolla, etteivät valkovenäläiset enää hyväksyisi nykyjohtoa mielenosoittajiin kohdistuneen raa'an väkivallan jälkeen.

Tihanovskaja ei ole asettumassa enää ehdolle

Tihanovskaja ei ole asettumassa ehdolle, jos maassa järjestetään uudet presidentinvaalit. Parin viikon takaisten vaalien jälkeen Liettuaan paennut Tihanovskaja kertoi asiasta valkovenäläisen Belsat -kanavan haastattelussa perjantaina.

Belsatin perusteella asiasta on uutisoinut muun muassa venäläinen uutistoimisto Tass .

Belsatin toimittaja kysyi Tihanovskajalta, onko hän tai hänen vangittu miehensä Sergei Tihanovski asettumassa ehdolle mahdollisissa uusissa vaaleissa.

– En suunnittele sellaista, Tihanovskaja sanoi.

Tihanovskaja sanoi haastattelussa, että poliittisista syistä vangittujen vapauttaminen on yksi mielenosoitusten keskeisiä tavoitteita. Poliitikkoja sinänsä on tarpeeksi, hän arvioi.

Belsat-kanavan omistaa Puolan valtiollinen televisioyhtiö.

Vielä tämän viikon maanantaina Tihanovskaja sanoi videoviestissään olevansa valmis toimimaan kansallisena johtajana. Tihanovskaja on aiemmin kertonut asettuneensa vaaleissa ehdolle vloggaajamiehensä puolesta sen jälkeen, kun tämän ehdokkuus estettiin.

Tihanovskajan liittolaiset perustivat tällä viikolla neuvoston, jonka tarkoitus on valvoa vallanvaihdon sujumista rauhanomaisesti kiistanalaisten vaalien jälkeen. Valko-Venäjä kertoi aloittaneensa rikostutkinnan opposition toimista, joita maan hallinto pitää vallankaappausyrityksenä.

Valtiontelevisiossa venäläisiä toimittajia?

Myös Valko-Venäjän valtiontelevision työntekijät ovat lakkoilleet protestina sille, että he eivät ole voineet raportoida mielenosoituksista puolueettomasti. Viime päivinä useat tv- ja radioyhtiö Belteleradion työntekijät ovat kertoneet, että heitä ei enää päästetty työpaikoilleen. Osa on irtisanoutunut.

Tilalle kerrotaan tulleen Venäjältä saapuneita toimittajia. Perjantaina Lukashenko näytti vahvistavan asian Valko-Venäjän uutistoimistolle Beltalle . Presidentti syytti asiasta tv-toimittajia, joiden hän sanoi lähteneen työpaikoiltaan.

Lukashenkon mukaan hän pyysi Venäjältä "paria kolmea" toimittajaryhmää. Yhteensä toimittajia on presidentin puheiden mukaan alle kymmenen. Toisten arvioiden mukaan venäläisiä mediatyöntekijöitä olisi maassa huomattavasti enemmän.

Muun muassa oppositiomedia Tut.by on kertonut, että Valko-Venäjällä on viikonlopun alla estetty pääsy lukuisiin verkkopalveluihin. Tut.byn mukaan sensuuri on iskenyt muun muassa lukuisiin mediatoimijoihin. Listalle ovat päätyneet esimerkiksi Euroradio ja Belsat .

Lisäksi listalla on muun muassa oppositiopoliitikko Valeri Tsepkalon kampanjasivusto . Tsepkalon asettuminen ehdolle elokuun vaaleihin estettiin.

Pääsy on estetty Tut.byn mukaan myös moniin suosittuihin proxy-palveluihin, joiden avulla verkossa voi toimia suojattuna ja pitkälti jälkiä jättämättä.

Kanerva Verkkouutisille: Iso huolenaihe myös Suomelle

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan Valko-Venäjän kriisi on iso huolenaihe myös Suomelle sekä muille Pohjoismaille ja Baltialle. Kanerva arvioi Verkkouutisten haastattelussa, että kriisillä on monenlaisia heijastuksia Suomen turvallisuusympäristöön eikä siihen voida suhtautua välinpitämättömästi.

Venäjä ja Valko-Venäjä kuuluvat kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestöön. Kanerva arvioikin, että Venäjällä on selviä kansallisia intressejä Valko-Venäjän suuntaan, koska Valko-Venäjä on valtioliiton kautta Venäjän liittolainen.

Myös Kanerva ihmettelee Lukashenkon väitteitä Nato-joukkojen aktivoitumisesta maan rajoilla. Hän kertoi Verkkouutisille, ettei hän ole saanut mistään tällaisesta tietoa. Hänen mielestään Lukashenkon väitteet luovat "aika dramaattisen asetelman".

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut