Libanon nimitti uuden pääministerin – nimitys tuskin tyydyttää muutoksia vaativia

Adib lupasi puheessaan hallinnon uudistamista, mutta hänellä tulee olemaan edessään vaikea tehtävä. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Libanon on nimennyt uudeksi pääministerikseen Saksan suurlähettiläänsä Mustapha Adibin.

Elokuun alussa Beirutin satamassa tapahtuneen jättiräjähdyksen jälkeen maassa on jälleen vaadittu laajasti poliittisia uudistuksia. Maan hallitus erosi alle viikko räjähdyksen jälkeen.

Libanonin pääministerin paikka on varattu sunneille, joiden valtablokki tuki entuudestaan varsin tuntemattoman Adibin nimitystä.

Hallintoa kritisoivat ovat nimenneet Adibin nimitysprosessia juuri sellaiseksi prosessiksi, jonka Libanonin politiikassa tulisi muuttua.

– Me torjumme parlamentaaristen neuvottelujen ennalta arvattavan lopputuloksen, joka tuo meille tavallisen niin kutsutun yhtenäisyyden hallituksen, sanoi oppositiopuolue Kansallisblokin edustaja Naji Abou Khalil ennen nimitystä.

"Libanonin talouden tilanne toivoton"

Adib lupasi puheessaan hallinnon uudistamista, mutta hänellä tulee olemaan edessään vaikea tehtävä. Libanonin talous on täysin alamaissa, ja maata ovat ravistelleet jo kuukausia kansalaisten tyytymättömät protestit.

YK:n mukaan yli puolta Libanonin väestöstä uhkaa akuutti ruokakriisi ennen vuoden loppua, varoitti YK:n alainen Länsi-Aasian talous- ja sosiaalikomissio (ESCWA) sunnuntaina.

Libanonin hallituksen tulisi välittömästi aloittaa Beirutin jättiräjähdyksessä tuhoutuneiden kahden viljasiilon jälleenrakennus satamassa, järjestö vaatii.

Järjestön pääsihteerin Rola Dashtin mukaan Libanonin talous oli romahduksen partaalla jo ennen Beirutin räjähdystä, mutta nyt tilanne alkaa olla toivoton: inflaatio on karannut käsistä, köyhien määrä kasvanut räjähdysmäisesti ja kaiken lisäksi koronavirustartuntojen määrä nousee koko ajan.

Nykyistä hallintomallia pidetty epäonnistuneena

Libanonin nykyisen hallintomuodon pohja on vuonna 1989 Saudi-Arabian Taifissa solmitussa sopimuksessa. Taifin sopimus toi päätökseen vuosina 1975–1990 käydyn sisällissodan. Sittemmin siitä on kuitenkin tullut malliesimerkki juuri sellaisesta lahkoihin perustuvasta politiikasta, josta monet haluavat päästä eroon.

Libanon tunnustaa 18 virallista uskonnollista lahkoa, ja maan parlamentin 128 paikkaa on jaettu tasan muslimien ja kristittyjen välillä. Tässä järjestelmässä muodostuneet hallitukset ovat ajautuneet herkästi poliittiseen umpikujaan. Ne eivät ole myöskään onnistuneet tyydyttämään vaatimuksia elinolojen parantamisesta.

Lisäksi hallinto on kärsinyt korruptiosta, nepotismista ja jatkuvasta päätöksenteon takkuamisesta. Tämä johti viime syksynä alkaneisiin laajoihin protesteihin, jotka eskaloituivat uudelleen elokuun tuhoisan satamaräjähdyksen myötä.

Satamaräjähdys kaatoi kupin nurin

Räjähdyksessä kuoli uutistoimisto AFP:n mukaan yli 180 ihmistä ja haavoittui ainakin 6 500. Räjähdyksen uhrien lukumäärä vaihtelee jonkin verran eri lähteissä. Osa lähteistä kertoo, että kuolleiden määrä olisi jo yli 200.

Monet libanonilaiset ovat syyttäneet jättiräjähdyksestä hallitsevaa luokkaa, jota on kritisoitu nepotismista ja korruptiosta. Myös satamakatastrofin jälkeen eronnut pääministeri Hassan Diab syytti räjähdyksestä eroilmoituksensa yhteydessä korruptoitunutta poliittista eliittiä, joka on johtanut maata yli 30 vuotta.

Beirutin satamassa räjähti satamassa vuosia lojunut yli 2 700 tonnin lasti ammoniumnitraattia. Räjähdys vaurioitti pahoin jo valmiiksi kanveesiin iskettyä Libanonia, joka kärsii pahimmasta talouskriisistä vuosikymmeniin.

Presidentti myönsi muutoksen tarpeen

Libanonin presidentti Michel Aoun myönsi sunnuntaina maan olevan muutoksen tarpeessa ja ehdotti maan hallinnolle sekulaarista pohjaa. Lisäksi hän esitti lupauksia dialogista, joka voisi johtaa perustuslakimuutoksiin.

– Libanonin nuoriso vaatii muutosta, sanoi 85-vuotias presidentti televisioidussa puheessaan.

Mielenosoittajat ovat pitkään syyttäneet Aounia siitä, että hän on menettänyt kosketuksen Libanonin nuorisoon.

– Sanon kyllä, aika on tullut. On tarve kehittää, muokata, muuttaa järjestelmää, hän jatkoi, muttei tarkentanut juuri mahdollisia muutoksia sekulaarisuusvaateidensa lisäksi.

Aoun arvioi sekulaarisen eli maallistuneen valtion olevan ainoa tapa suojella uskonnollista moniarvoisuutta ja luoda yhtenäisyyttä. Uutistoimisto AFP kuvailee nykyistä hallintomuotoa lahkomaiseksi.

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin on määrä vierailla Libanonissa tänään keskustellakseen maan tilanteesta räjähdyksen jälkeen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.