Oikeudenkäynti iskusta Charlie Hebdo -lehteen alkaa vihdoin Ranskassa

Oikeudenkäynti viivästyi kuukausikaupalla koronaepidemian takia. Nyt alkavassa ja marraskuulle saakka jatkuvassa prosessissa syytettynä on 14 henkilöä, jotka eivät olleet reilut viisi vuotta sitten vetämässä liipaisimesta, mutta joiden katsotaan auttaneen ratkaisevasti iskujen tekemisessä. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Pariisia heti alkuvuodesta 2015 ravistelleita terrori-iskuja käsittelevä oikeudenkäynti alkaa Ranskassa keskiviikkona. Parin päivän kuluessa tehdyt iskut satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen sekä juutalaisten kosherkauppaan järkyttivät ranskalaisia. Harva aavisti, että pahempaa oli vielä tulossa.

Tammikuun iskut vaativat yhteensä 17 kuolonuhria, heistä kaksi poliiseja. Myös kaikki kolme hyökkääjää saivat surmansa.

Oikeudenkäynti viivästyi kuukausikaupalla koronaepidemian takia. Nyt alkavassa ja marraskuulle saakka jatkuvassa prosessissa syytettynä on 14 henkilöä, jotka eivät olleet reilut viisi vuotta sitten vetämässä liipaisimesta, mutta joiden katsotaan auttaneen ratkaisevasti iskujen tekemisessä.

Syytetyistä kolmea ei nähdä oikeudessa, heidän arvioidaan matkanneen ajat sitten äärijärjestö Isisin halussa olleille alueille Syyriaan ja Irakiin ja saaneen siellä surmansa. Täyttä varmuutta kuolemista ei kuitenkaan ole.

Pariisilaisten järkytykseksi ääri-islamilaiset terroristit iskivät kaupungissa uudelleen vielä saman vuoden 2015 marraskuussa. Bataclan-teatteriin ja muihin kohteisiin tehdyissä iskujen sarjassa kuoli peräti 130 ihmistä.

Kokonaisuus hahmottui hitaasti

Alkuvuoden tapahtumat alkoivat vyöryä keskiviikkona 7. tammikuuta, kun veljekset Said ja Cherif Kouachi tunkeutuvat rynnäkkökiväärein aseistettuina Charlie Hebdon -toimitukseen. Ammuttuaan aulan vahtimestarin he pakottavat yhden pilapiirtäjistä näppäilemään ovikoodin.

Muutamassa minuutissa veljekset ovat surmanneet kymmenen ihmistä ja haavoittaneet useita. He huutavat lähtiessään "kostaneensa profeetta Muhammadin puolesta". Mitään aiheita kaihtamaton satiirilehti oli aiemmin julkaissut Muhammadia kuvaavan pilapiirroksen.

Paetessaan veljekset surmaavat vielä yhden pakotielle sattuneen poliisin ja suuntaavat sitten pois Pariisista.

Aikaisin seuraavana aamuna nuori poliisi ammutaan tavanomaisen liikennetarkastuksen yhteydessä. Ampuja on Amedy Coulibaly, eikä tapauksilla näytä aluksi olevan yhteyttä toisiinsa.

Pari tuntia myöhemmin Kouachin veljeksistä saadaan havainto huoltoasemalta Pariisin ulkopuolella, ja poliisi aloittaa jahdin. Miehet tavoitetaan vasta seuraavana aamuna, perjantaina, teollisuusalueelta pienessä kylässä 35 kilometriä Pariisista.

Kirjanpainoyrityksen tiloihin piiloutuneita terroristeja ryhdytään piirittämään, ja kahdeksan tuntia myöhemmin he kuolevat laukaustenvaihdossa poliisin kanssa. Rakennuksessa piilossa ollut henkilö kykeni koko ajan antamaan poliisille tietoa terroristien tekemisistä.

Rynnäkkö kosherkauppaan

Muutamaa tuntia aiemmin Pariisissa oli alkanut toinen piiritystilanne. Jo aiemmin naispoliisin ampunut Coulibaly oli hyökännyt Hyper Casher -ruokakauppaan ja ottanut panttivankeja. Myöhemmin käy ilmi, että Coulibaly ja Cherif Kouachi olivat tutustuneet toisiinsa vankilassa.

Poliisin tekee rynnäkön juutalaisten suosimaan ruokakauppaan. Coulibaly saa surmansa ja 15 panttivankia selviää hengissä – monet heistä ovat piileskelleet kellarin kylmävarastossa. Coulibaly oli kuitenkin ehtinyt jo aiemmin surmata neljä juutalaista sisällä kaupassa.

Kaikki hyökkääjät siis kuolivat, mutta he eivät olleet ainoita toimijoita.

– Tällä oikeudenkäynnillä on merkitystä vaikka Amedy Coulibaly onkin kuollut. Hän ei olisi voinut koskaan toimia ilman noita syytettyjä, sanoo Hyper Cacherin uhreja edustava asianajaja Patrick Klugman.

"#JeSuisCharlie"

Isku Charlie Hebdoon sai aikaan valtavan kansainvälisen mielenilmausten sarjan terrorismia vastaan ja sananvapauden puolesta. Muutama päivä iskujen jälkeen Pariisissa marssi jopa pari miljoonaa ihmistä, kärjessä useita ulkovaltojen johtajia Ranskan tuolloisen presidentin Francois Hollanden rinnalla. #JeSuisCharlie (Minä olen Charlie) -lauseesta tuli tunnus eri puolilla maailmaa.

Järkytys hyökkäyksestä peitti alleen sen, että Charlie Hebdo oli ollut kiistelty julkaisu jo ennen iskuja. Kaikkia uskontoja surutta pilkkaavaa lehteä oli arvosteltu muun muassa Muhammad-piirrosten johdosta jo aiemmin, eikä vain muslimien taholta.

Ranskassa kriittinen suhtautuminen kirkkoon ja uskontoon juontaa jo 1789 vallankumouksen ajoilta, eikä laissa ole ollut rangaistusta jumalanpilkasta liki 150 vuoteen. Tätä taustaa vasten on kiinnostavaa, että tuuli näyttää puhaltaneen Ranskassa viime aikoina vähemmän sallivaan suuntaan.

Charlie Hebdon puoli vuotta sitten Ifop-laitoksella teettämässä kyselyssä vain puolet vastanneista tuki oikeutta "arvostella uskontoa, sen tunnuksia ja oppia tarvittaessa röyhkeästi". Toista mieltä olleista suurin osa oli alle 25-vuotiaita.

– Jumalanpilkasta on paradoksaalisesti tullut melkoinen tabu maailmassa, joka pitää itseään yhä maallistuneempana ja Ranskassa, joka kuvaa itseään yhä vähemmän uskonnolliseksi maaksi, sanoo teologian professori Anastasia Colosimo Sciences Po -yliopistosta.

Kyselyn tilanneen Charlie Hebdon mukaan tulokset osoittavat ihmisten sekoittavan keskenään kaksi asiaa: uskonnon ja sen symbolien pilkkaamisen, joka on laillista, ja vihapuheen uskovia kohtaan, jonka laki kieltää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.