Uutissuomalaisen debatti: Keskusta ja kokoomus ovat oudossa tilanteessa ja niillä menisi paremmin ilman perussuomalaisia, kirjoittaa Markku Jokisipilä

Markku Jokisipilä johtaa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskusta. Johanna Erjonsalo

Riemujuhlia ei tulla näkemään, kun keskusta ja kokoomus kokoontuvat tänä viikonloppuna puoluekokouksiin.

Markku Jokisipilä

Kirjoittaja on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, VTT.

Viikonloppuna kokoomus pitää puoluekokouksensa Porissa ja keskusta Oulussa. Mitään riemujuhlia ei tulla näkemään, sillä kumpikaan puolue ei voi olla tyytyväinen tilanteeseensa. Keskusta on kriisitunnelmissa, sillä se ei ole onnistunut oikaisemaan Juha Sipilän hallituksen erosta ja vuoden 2019 eduskuntavaaleista alkanutta syöksykierrettään. Kokoomuksella tunnerekisteriä hallitsevat oppositioaseman aiheuttama turhautuneisuus ja hämmennys.

Suurin mielenkiinto kohdistuu tietysti keskustaan, jossa käydään puheenjohtajavaali. Hallituspuolueen puheenjohtajat eivät yleensä ole joutuneet paikastaan taistelemaan, mutta keskustassa tilanne on nyt toinen. Gallup-lukemat ovat jo pitkään olleet katastrofaalisella kymmentä prosenttia lähentelevällä tasolla. Ero valtiovarainministerin paikalta teki ison lommon Katri Kulmunin uskottavuuteen.

Koronavirus on sotkenut politiikan normaalin päiväjärjestyksen. Tilanteesta on hyötynyt ainoastaan pääministeripuolue SDP, jonka suosio Taloustutkimuksen kyselyssä on käynyt yli 23 prosentissa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007. Viimeksi kuluneen runsaan 10 vuoden aikana puoluekannatusrakenteessamme tapahtuneiden muutosten valossa on kuitenkin todennäköistä, ettei nousu tule osoittautumaan pysyväksi.

Perinteisten luokkapuolueiden kannatuslasku on globaali ilmiö. Elinkeinorakenteen muutos, yhteiskunnan fragmentoituminen ja vanhojen luokkaerojen katoaminen on pienentänyt niiden kannatuspohjaa.

Tätä taustaa vasten on suorastaan hämmästyttävää, että Orpoa ei ole lähdetty haastamaan.

Suomessa on vaaleista 1983 vaaleihin 2011 vallinneesta kolmen suuren puolueen valtakaudesta siirrytty tilanteeseen, jossa suurten puolueiden sijaan on 4–5 keskisuurta puoluetta. Kun SDP:n, kokoomuksen ja keskustan yhteenlaskettu ääniosuus eduskuntavaaleissa vuosikymmenet oli aina 65–67 prosentin luokkaa, putosi se 2019 vaaleissa vain 48,5 prosenttiin.

Kokoomus ja keskusta saattoivat vuosikymmenet pitää takuuvarmana melko suurta lojaalilta peruskannattajakunnalta tulevaa äänimäärää. Yhdessä niillä oli 85–95 kansanedustajaa, mikä teki porvarihallituksesta aina yhden varteenotettavan hallituspohjan punamullan ja sinipunan rinnalle.

2007 vaaleissa ne saivat kahdestaan jopa enemmistön eli 101 paikkaa. Sittemmin porvariakselin voima on rapautunut rajusti. Vuonna 2011 tuli 79 paikkaa, neljä vuotta myöhemmin 86, vuoden 2019 vaaleissa enää 69.

Maamme itsenäisyyden aikana niiden yhteiskannatus on ollut näin alhaalla vain vuoden 1972 vaaleissa. Tuolloin yleinen ilmapiiri oli vahvasti vasemmalla, Urho Kekkonen presidenttinä, SKDL vielä suuri puolue ja kokoomus ulkopoliittisista syistä pysyvässä hallituspaitsiossa.

Keskusta on nyt pienempi kuin koskaan sitten eduskuntavaalien 1917. Keskimäärin 47 edustajaa vaaleissa saaneella puolueella on vain 31 kansanedustajaa.

Urbaanin läpilyönnin epäonnistuminen kulminoitui siihen, että Helsingissä keskusta menetti ainoankin paikkansa.

Hurraamista ei ole kokoomuksessakaan, sillä nykyistä alempana sen ääniosuus oli viimeksi vuoden 1966 vaaleissa. Oppositio on sille outo paikka. Viimeksi se kokoontui oppositiopuolueena vuonna 2006 Joensuussa. Hallituspaitsion murruttua vuonna 1987 kokoomus on ollut hallituksessa 28 vuotta 33 mahdollisesta. Suurin osa niistä rakenteellisista ongelmista, joista nykykokoomus syyttää hallitusta, on sen omaa aikaansaannosta.

Vielä tammikuussa 2019 näytti siltä, että kokoomus voisi nousta pääministeripuolueeksi. Totuttua loppukiriä ei kuitenkaan nyt nähty, vaan päinvastoin puheenjohtaja Petteri Orpo kompuroi pahasti hoitajamitoitukseen liittyneillä ”ihminen ei ole desimaali” -puheillaan.

Kokoomuksesta eronneen Hjallis Harkimon Liike Nyt keräsi lähes 70 000 ääntä. Puoletkin niistä olisi riittänyt tuomaan pääministerisalkun kokoomukselle. Tätä taustaa vasten on suorastaan hämmästyttävää, että Orpoa ei ole lähdetty haastamaan.

Keskustan suuri historiallinen tavoite on ollut läpimurto asutuskeskuksissa. Vuoden 2017 kuntavaaleissa tämä ei kuitenkaan onnistunut, vaan päinvastoin monissa suurissa kaupungeissa puolue menetti asemiaan. 2019 eduskuntavaaleissa puolue menetti edustajanpaikkoja kaikissa 13 Manner-Suomen vaalipiirissä. Urbaanin läpilyönnin epäonnistuminen kulminoitui siihen, että Helsingissä keskusta menetti ainoankin paikkansa.

Keskustalla on polttava tarve käydä strateginen keskustelu puolueen olemassaolon tarkoituksesta. Niin kauan kuin se on hallituksessa, tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Se aiheuttaa kovia sisäisiä paineita, sillä vuoden 2021 kuntavaalit ovat puolueelle todellinen kohtalonhetki.

Myös meillä keskustalla ja kokoomuksella menisi paremmin ilman perussuomalaisia, joille ne ovat hämmästyttävän helposti antaneet yksinoikeuden puhua kansallisesta edusta.

Vuoden 2017 tulos oli huonoin 64 vuoteen ja tämän vuosituhannen aikana kuntavaalikannatus on pudonnut 6,3 prosenttiyksiköllä. Mikäli syöksy ei oikene, ruuhka-Suomen ulkopuolisen kuntapolitiikan väri tulee radikaalisti muuttumaan.

Keskustaoikeistolaiset voimat ovat menettäneet asemiaan lähes kaikkialla Euroopassa. Niiden on ollut vaikeaa löytää oikea tapaa vastata kansallismielistien populistipuolueiden haasteeseen. Myös meillä keskustalla ja kokoomuksella menisi paremmin ilman perussuomalaisia, joille ne ovat hämmästyttävän helposti antaneet yksinoikeuden puhua kansallisesta edusta.

Uutissuomalaisen debatissa esitetään punnittuja puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista kerran viikossa lauantaisin. Uutissuomalaisen debatti on valtakunnallinen mielipidesivu, jota tuottaa Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteistoimitus Uutissuomalainen.

Yhteystiedot: debatti@uutissuomalainen.fi, Iida Tiihonen 044 4062393 ja Mikko Välimaa 040 0133951.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt