Eduskuntaryhmät pääsivät sopuun eduskunnan koronajärjestelyistä, isojen äänestysten kohtalo vielä auki

SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtmanin mukaan eduskuntaryhmät ovat päässeet yksimieliseen yhteisymmärrykseen siitä, miten kansanedustajat työskentelevät koronaoloissa syksyn aikana. Roni Rekomaa / LEHTIKUVA

Tapio Pellinen / STT

Eduskuntaryhmät ovat päässeet yksimieliseen yhteisymmärrykseen siitä, miten kansanedustajat työskentelevät koronaoloissa syksyn aikana, kertoo SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman.

Istuntosalissa samanaikaisesti olevien kansanedustajien määrä aiotaan nostaa keskiviikosta alkaen 74 kansanedustajaan keväällä linjatusta 54:stä. Tälle määrälle määritellään saliin istumapaikat niin, että turvaetäisyydet säilyvät. Aiemmin edustajat ovat istuneet omilla paikoillaan.

– Tässä 74 kansanedustajan kokoonpanossa on vähän painotettu oppositiota, kun nämä paikat salissa on jaettu. Eli kyllä tässä tavoitteena on se normaaliin parlamentarismiin kuuluva asia, että eduskunnassa on mahdollisuus käydä debattia, ja opposition toimintaedellytyksistä on tärkeää pitää huolta, Lindtman sanoo.

Eduskuntaryhmät antoivat esityksensä salityöskentelystä puhemiesneuvostolle, joka hyväksyi sen tiistain kokouksessaan, eduskunnan keskuskansliasta vahvistetaan.

Tavanomaiset äänestykset suppealla kokoonpanolla

Ryhmät myös sopivat, että tarvittavat tavanomaiset äänestykset hoidetaan 56 kansanedustajan voimin, jotta kukin edustaja voi äänestää omalta paikaltaan. Määrä kasvaa kevään 54 edustajasta kahdella siksi, että kansanedustaja Ano Turtiainen erotettiin perussuomalaisten ryhmästä kesäkuussa omaan eduskuntaryhmäänsä, ja tätä tasaamaan hallituspuolueet saivat yhden lisäpaikan saliin.

Lindtmanin mukaan ryhmät sopivat myös siitä, että satunnaisista syistä johtuvia enemmistöjä ei käytetä hyväksi äänestyksissä. Tällainen syy voisi olla hänen mukaansa esimerkiksi sellainen, jossa jonkin eduskuntaryhmän jäseniä on varotoimena asetettu karanteeniin.

Lindtmanin mukaan asioista oli tärkeää saada yksimielinen sopu, sillä kansanedustajilla on perustuslain suoma oikeus puhua täysistunnossa ja osallistua äänestyksiin.

– Sen takia puhemies pyysi eduskuntaryhmiä neuvottelemaan siitä, päästäisiinkö tällaisiin linjauksiin vapaaehtoisuuden pohjalta, hän sanoo.

Sen sijaan tarkkoja etukäteislinjauksia ei ole siitä, miten menetellään sellaisten laajojen äänestysten kohdalla, joissa jokaisen kansanedustajan ääntä tarvitaan. Puhemiesneuvoston päätöksen mukaan noudatettavista menettelytavoista päätetään tapauskohtaisesti kunkin äänestyksen kohdalla.

Keväällä esimerkiksi kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan ylläpitämisestä äänestettiin noin 40 kansanedustajan ryhmissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.