Maksuttomuus lisää viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen etenkin matalan keskitulon perheissä, selviää raportista

Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun tavoitteena on lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja edistää koulutuksen tasa-arvoa. TIMO HEIKKALA / LEHTIKUVA

Minna Tiainen / STT

Maksuttomuus näyttää lisäävän viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) raportista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona tehdyssä raportissa arvioidaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun tuloksia. Maksuttomuuden vaikutukset ovat raportin mukaan riippuvaisia perheen tulotasosta. Karvin mukaan osallistuminen lisääntyi kokeilussa erityisesti matalan keskitulon perheissä.

Selkein vaikutus oli silloin, kun talouden yhteenlasketut nettokuukausitulot olivat 2 500–3 000 euroa. Matalimpien ja korkeimpien tuloluokkien perheissä kokeilu ei puolestaan juuri vaikuttanut osallistumiseen.

Matalissa tuloluokissa maksuttomuuden vaikutus näyttää häviävän nettotulojen laskiessa alle 2 000 euron, samoin yli 3 000 euron nettotuloilla sen merkitys on enää vähäinen.

– Yksi asia, joka selittää matalimman tuloluokan osallistumista, on se, että siellä varhaiskasvatus on lähtökohtaisesti maksutonta tai sitten asiakasmaksut ovat pienet, arviointiasiantuntija Anna Siippainen Karvista selittää tuloksia.

Siippainen myös huomauttaa, että kokeiluun osallistuneissa kunnissa niin matalimmissa kuin korkeimmissakin tuloluokissa varhaiskasvatukseen osallistutaan jo lähtökohtaisesti paljon, joten merkittävää nousun varaa ei lähtökohtaisesti edes ollut.

Kokeilun tavoitteena osallistumisen lisääminen

Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun tavoitteena on lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja edistää koulutuksen tasa-arvoa. Nyt arvioitavana ollut kokeiluvaihe oli järjestyksessä toinen, ja se oli käynnissä elokuusta 2019 elokuuhun 2020.

Kokeilun ensimmäinen vaihe oli käynnissä vuotta aiemmin. Jo silloin tulokset olivat samansuuntaisia.

Kokeilun nyt arvioidussa toisessa vaiheessa oli mukana 26 kuntaa, joista suuri osa oli Suomen eteläisistä osista. Kunnat ovat itse voineet hakea mukaan kokeiluun.

Kokeilukunnat tarjosivat viisivuotiaille maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Osallistumisen kehitystä näissä kunnissa verrattiin koko maan tilanteeseen.

Siippainen kertoo, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste on ylipäätään ollut nousussa, mutta kokeilukunnissa viisivuotiaiden osallistumisaste nousi verrokkikuntia enemmän. Kokeilukunnissa se lisääntyi noin 15 prosenttiyksikköä ja muissa noin 6 prosenttiyksikköä kokeilun alkamisen jälkeen.

Siippainen arvelee kokeilun lisänneen viisivuotiaiden osallistumista sekä niiden osalta, jotka eivät aiemmin olleet mukana ollenkaan, että tuntimääräisesti niiden osalta, jotka jo aiemmin olivat osa-aikaisesti varhaiskasvatuksessa.

– Monet valitsevat kuitenkin enemmän kuin sen 20 tuntia, hän huomauttaa.

Pohjois-Suomessa osallistutaan vähemmän

Varhaiskasvatukseen osallistuminen vaihtelee alueittain. Siippainen kertoo, että Karvin vertailun mukaan Pohjois-Suomen alueella varhaiskasvatukseen osallistutaan vähemmän kuin muualla.

Koska kokeiluun ei kuitenkaan osallistunut yhtään kuntaa Oulun yläpuolelta, maksuttomuuden vaikutuksista tällä alueella on hankala vetää johtopäätöksiä.

Kun kokeilun tuloksia peilataan mukana olleiden kuntien kokoon, selviää kokeilun lisänneen viisivuotiaiden osallistumista ennen kaikkea taajaan asutuilla alueilla. Taustalla on Tilastokeskuksen käyttämä luokittelu, jossa kunnat määritellään asutuksensa mukaan maaseutumaisiin, taajaan asuttuihin ja kaupunkimaisiin.

Taajaan asutut kunnat ovat sellaisia, joissa väestöstä vähintään 60 prosenttia mutta alle 90 prosenttia asuu taajamissa ja joissa suurimman taajaman väkiluku on 4 000–14 999.

Siippainen ei tässä vaiheessa halua tarkemmin arvailla, mistä alueelliset erot johtuvat.

– Paikalliset vaihtelut ovat kauhean mielenkiintoinen asia, ja sen teeman ympärillä jatketaan. Tutkijan näkökulmasta voi sanoa, että tämä vaatii lisää selvittämistä, että ovatko erot esimerkiksi ideologisia vai välimatkojen pituuksiin liittyviä, hän muotoilee.

Kokeilu jatkuu nyt kolmannella vaiheella, joka alkoi elokuun ensimmäinen päivä. Mukana on edelleen 26 kuntaa, joista osa on samoja kuin aiemmin ja osa uusia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.