EU:n komission uudessa maahanmuuttopaketissa nähdään ratkaisun avaimia toimivampaan vastuunjakoon – sellaisenaan sen läpimenoon ei valiokunnissa uskota

STT:n haastattelemat kansanedustajat eivät usko, että EU:n maahanmuuttopaketti menee sellaisenaan läpi. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Sanna Nikula / STT

EU:n maahanmuuttopolitiikan vaikein pala on vuosia ollut, miten jakaa turvapaikanhakijat jäsenmaiden kesken, kun osa ei suostu vastaanottamaan ensimmäistäkään. Vihreiden puheenjohtaja, asiasta vastaava sisäministeri Maria Ohisalo arvioi myös komission uuden maahanmuuttopaketin pulmallisimmaksi kysymykseksi tuoreeltaan sen, miten reilu vastuunjako saadaan toimimaan.

Komission ehdotuksen mukaan kukin jäsenmaa voisi kriisitilanteessa valita, ottaako se turvapaikanhakijoita vastaan vai osallistuuko vastuunjakoon esimerkiksi auttamalla kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisessa.

STT kysyi neljältä eduskunnan hallintovaliokunnan tai suuren valiokunnan jäseneltä, millaiset ovat ehdotuksen onnistumisen mahdollisuudet. Kukaan heistä ei usko, että malli sellaisenaan toteutuu, mutta useimpien mielestä jo avaus itsessään on tärkeä.

– Ilman yhteisiä linjauksia maahanmuuttopolitiikka on väistämättä hallitsematonta, ja uskon että kukaan jäsenmaa ei halua vuoden 2015 tapahtumien toisintoja, sanoo SDP:n Eveliina Heinäluoma, joka on sekä suuren valiokunnan että hallintovaliokunnan jäsen.

Kokoomuksen Mari-Leena Talvitien mielestä olennaista on sellaisten ratkaisujen löytäminen, joiden toteuttamiseen jokainen jäsenmaa sitoutuu. Talvitie on sekä hallintovaliokunnan että kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

– Vapaamatkustajille ei ole sijaa EU:n maahanmuuttopolitiikassa, ei jäsenvaltioiden kesken eikä muutenkaan, Talvitie sanoo.

Hän uskoo, että kiintiöiden ja Dublin-säännön osalta kompromissiehdotus voi avata solmuja, koska vaikka Puola ja Unkari eivät suostu pakolaisten vastaanottoon, ne kenties voisivat hoitaa muunlaisia velvoitteita.

– Toivotaan että jokainen valtio löytää tavan olla kantamassa vastuuta ja siihen myös velvoitetaan, jos ei yksimielisellä niin määräenemmistöllä.

Joustava vastuunjako oikea tapa

Myös keskustan suuren valiokunnan jäsen Jouni Ovaska pitää oikeana komission tapaa hakea joustavaa ratkaisua vastuunjakoon, vaikka ehdotuksesta puuttuukin vielä paljon niitä varsinaisia keinoja, joilla palautukset pystytään hoitamaan nopeammin.

Jonkun jäsenmaan jouduttua paineen alle muilla on mahdollisuus osallistua taakanjakoon, ottaa vastuuta palauttamisista tai antaa erilaista operationaalista tukea, Ovaska luettelee.

– Näistä vaihtoehdoista on löydettävissä ratkaisu, jonka pitäisi sopia kaikille jäsenvaltioille. Meillä ei ole ollut mitään yhteistä toimivaa mallia, joten siltä osin esitys on tervetullut.

Hänkään ei kuitenkaan niele koko ehdotusta sellaisenaan.

– Esitystä siitä, että poikkeuksellisessa tilanteessa komissiolla olisi päätösvalta yli jäsenvaltioiden maahanmuuttajien sijoittamisesta, ei pidä sellaisenaan hyväksyä. En usko, että komissiolle annetaan valtaa niin paljon.

Perussuomalaisten puheenjohtaja ja hallintovaliokunnan jäsen Jussi Halla-aho ei usko, että uusikaan malli ratkaisee vastuunjaon ongelmaa. Hänen mielestään sekään ei puutu perusasiaan eli tulijoiden määrään. Hän pitää hyvänä tavoitetta tehostaa palautuksia, mutta huomauttaa palauttamisen olevan teknisesti hankalaa.

– Tässä on se vaara, että jos jäsenmailla on mahdollisuus ottaa vastaan turvapaikanhakijoita tai sitten jakaa jollain muulla tavoin taakkaa, tilanne säilyy käytännössä ennallaan eli turvapaikanhakijoita ottavat vastaan vain tietyt, lähinnä Pohjois-Euroopan maat, ja muut väistelevät vastuutaan.

Ulkorajavalvonnan tehostaminen hyvä

Ehdotuksen mukaan jo ulkorajalla ratkaistaan, ohjataanko tulija rajavartioston vai tavallisen prosessin pariin. Tavallisessa prosessissa tulija ohjataan hakemaan turvapaikkaa esimerkiksi jäsenmaasta, johon hänellä on jo siteitä. Nykyisestä Dublin-menettelystä luovuttaisiin.

Loppujen tulijoiden osalta turvapaikkapäätös tehtäisiin rajalla. Halla-ahon mielestä tehostettukaan ulkorajojen valvonta ei välttämättä auta, jos ei ole olemassa poliittista päätöstä sitä, mitä tehdään heille, jotka rajalta pysäytetään.

Talvitie, Heinäluoma ja Ovaska uskovat tehostetun valvonnan tepsivän.

– Ulkorajalle jäisivät esimerkiksi sellaisista maista tulevat turvapaikanhakijat, joille harvoin myönnetään turvapaikkoja. Sitä kautta pitkän aikavälin paine palautuksiin määrällisesti laskee. Turvapaikkahaun väärinkäyttö pitää pystyä estämään sellaisilta, jotka eivät täytä kriteereitä, sanoo Talvitie.

"Ei mene läpi"

Dublin-asetuksesta luopuminen rankaisisi Halla-ahon mielestä niitä maita, jotka ovat jo ottaneet runsaasti pakolaisia, koska hakijoilla on todennäköisesti niissä sukulaisia.

– En näe tätä esitystä kovin dramaattisena, koska en usko, että se menee läpi, hän summaa.

SDP:n Heinäluomankaan mielestä Dublin-menettelystä ei kannattaisi kevyin perustein luopua, vaan järjestelmää pitäisi vielä yrittää parantaa.

– Tähän asti se on kuitenkin ollut EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan perustana ja myös monet jäsenmaat ovat halunneet pitää siitä kiinni.

Myös Heinäluoma huomauttaa, että palautussopimuksista neuvotteleminen on pitkä prosessi, joissa käytetään työkaluina muun muassa diplomaattisuhteita ja kauppapolitiikkaa. Missä palautettavat ihmiset sen ajan odottaisivat, hän kysyy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.