EK vaatii oppivelvollisuusuudistuksen jäädyttämistä teettämänsä selvityksen perusteella – talousprofessoria selvitys ei vakuuta: Ennemminkin mielipidekirjoitus kuin tutkimus

Oppivelvollisuuden laajennus on määrä toteuttaa ikäluokka kerrallaan ensi keväänä peruskoulunsa päättävistä oppilaista alkaen. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Sanna Nikula / STT

Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii, että hallituksen kaavailema oppivelvollisuusuudistus on jäädytettävä. Hallituksen esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä on tulossa eduskunnan lähetekeskusteluun tiistaina. Se on yksi Suomen koulutusjärjestelmän merkittävimmistä uudistuksista vuosikymmeniin ja jakaa vahvasti mielipiteitä puolesta ja vastaan.

EK on vastustanut oppivelvollisuuden pidentämistä jo pitkään. Tilalle järjestö tarjoaisi lisää tukea peruskouluvaiheessa, jotta oppimisvaikeuksiin voisi puuttua tehokkaammin jo silloin. Etujärjestö on tilannut yhdessä muutaman jäsenliittonsa kanssa kantaansa tukevan selvityksen uudistuksesta.

Sen ovat tehneet kasvatustieteiden tohtori Peter Johnson ja nuorisotutkimukseen erikoistunut filosofian tohtori, dosentti Tomi Kiilakoski. Johnson työskentelee Kokkolan kaupungin sivistystoimen johtavana erityisasiantuntijana.

Heidän mukaansa toinen aste on liian myöhäinen vaihe ratkaista tehokkaasti oppimisvaikeuksia ja vähentää koulutuksen keskeytyksiä. Moitteita kirjoittajilta saa myös lisärahoituksen kohdistuminen valtaosin muuhun kuin opetukseen, esimerkiksi ilmaisiin oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin.

Oppivelvollisuusselvityksen teettämisessä ovat olleet EK:n lisäksi mukana Kemianteollisuus, Palvelualojen työnantajat Palta, Sivistystyönantajat ja Teknologiateollisuus.

Vaikuttavuus on epävarma

Tekijät arvostelevat myös uudistuksen nopeaa aikataulua ja sitä, ettei siihen ole liittynyt uutta tietoa tuottaneita kokeiluja. Tämän vuoksi uudistuksen vaikuttavuus on tekijöiden mukaan epävarma.

– Taloudellisesti on kestämätöntä, jos siihen suunnataan määrärahoja, jotka ovat vuositasolla vähintään 130–140 miljoonaa euroa, he kirjoittavat selvityksessä.

Koulutustason kohenemisen myönteiset vaikutukset nuorten asemaan työmarkkinoilla ovat heidänkin mukaansa selvästi osoitettavissa, mutta ennen kuin toisen asteen tutkinto on suoritettu, nuoret joutuvat kohtaamaan monia kynnyksiä.

Oppivelvollisuuden laajennus on määrä toteuttaa ikäluokka kerrallaan ensi keväänä peruskoulunsa päättävistä oppilaista alkaen. Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen uudet mallit tulisi ottaa käyttöön elokuun alussa 2022.

"Uudistuksista oppii vasta kun ne on tehty"

EK:n tilaama selvitys ei anna lisäarvoa uudistuksesta käytävään keskusteluun, arvostelee Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin julkistalouden professori Roope Uusitalo. Hän kutsuu sitä ennemminkin mielipidekirjoitukseksi kuin tutkimukseksi.

– Oppivelvollisuusuudistuksessa on kaikenlaisia kysymysmerkkejä kustannuksiin ja vaikutuksiin liittyen, joita olisi syytä tutkia, mutta tässä sitä ei ole tehty.

Uusitalon mukaan kirjoituksessa ei sen paremmin tehdä uutta tutkimusta kuin siteerata olemassa olevaa oppivelvollisuuden vaikutuksia koskevaa tutkimustakaan.

Hänen mielestään on selvää, että käytännön ongelmia syntyy, kun isoa uudistusta aletaan tehdä.

– Suhtaudun ymmärtäväisesti niihin, jotka sanovat, että uudistuksen toteuttaminen tulee olemaan iso projekti ja valmistautumisaikaa on rajallisesti, mutta en tiedä, onko se kuitenkaan uudistuksen pysäyttämiseen riittävä argumentti.

Hän huomauttaa, että päätöksenteossa on aina ongelmallista se, että uudistuksista voi oppia vasta sitten, kun ne on tehty.

– Käytännössä uudistuksista pitää siis päättää epätäydellisen, esimerkiksi muiden maiden aikaisempia kokemuksia koskevan tiedon perusteella.

Nuorten etu pääasia

Uusitalon mukaan oppivelvollisuusuudistusta ei ole perusteltu vain työllisyysvaikutuksilla, vaan perustelut liittyvät oppivelvollisten pärjäämiseen.

– Työllistymistä pyritään parantamaan sen tähden, että se on näiden nuorten etu, ei sen takia, että se on kansantalouden etu, vaikka se on sitäkin.

Se, että toisesta asteesta tehdään maksuton, on Uusitalon mukaan ollut nykyiselle hallituskoalitiolle tärkeä sivuvaikutus, mutta ei liity siihen päätavoitteeseen, että kaikki nuoret saadaan pysymään koulussa täysi-ikäisyyteen saakka.

– Harvoin koulu jää kesken sen takia, että pitää maksaa oppikirjat.

EK:n ehdotus jo peruskoulussa annettavasta tuesta voisi sinänsä olla hänen mielestään ihan järkevä strategia.

– Silloin pitäisi miettiä, millaisia ne toimenpiteet voisivat olla, ja tehdä kunnollinen arvio näiden toimenpiteiden vaikutuksista.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut