Palkansaajat kaipasivat osa-aikatyötä työntekijän toiveesta, työnantajat määräaikaisia työsopimuksia ilman perusteita

Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan näkemyserot olivat liian suuria ja kaikkein isoimmat erot näkemyksissä olivat muutosturvassa. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Työnantajat ja palkansaajat olivat käymissään työllisyysneuvotteluissa yhtä mieltä eläkeputken poistamisesta, mutta niiden esitykset asian puolesta annettaviksi korvauksiksi jäivät kauas toisistaan.

Järjestöt julkaisivat neuvotteluiden loppuvaiheessa esittämänsä ehdotukset maanantai-iltana sen jälkeen, kun ne olivat kertoneet neuvotteluiden päättymisestä tuloksettomina.

Hallitus oli antanut järjestöille marraskuun loppuun asti aikaa neuvotella keinoista parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä.

Palkansaajajärjestöt ehdottivat eläkeputken poistamisesta huolimatta siihen liittyvän työnantajan omavastuumaksua vastaavan maksun pysyvää säilyttämistä.

Lisäksi SAK, STTK ja Akava listasivat monia toimia työvoimapalveluihin ja työssä jaksamiseen. Ne esittivät esimerkiksi, että yli kaksi vuotta työttömänä ollut, 55 vuotta täyttänyt työnhakija olisi saanut työllistämistään varten palkkatukea ilman harkintaa.

Esillä oli myös työajan lyhentäminen.

– Jos 55 vuotta täyttänyt työntekijä haluaa terveydellisistä ja työkykyyn liittyvistä syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä, ellei työnantajalla ole painavia syitä siihen, että työajan lyhentäminen aiheuttaisi työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, palkansaajajärjestöt ehdottivat.

EK tarjosi määräaikaisuuksia

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan palkansaajien vaatimusten toteuttaminen olisi kasvattanut kohtuuttomasti yritysten kustannuksia ja taakkaa. Välittömiä kustannuksia olisi järjestön mukaan tullut yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

– Kustannukset olisivat asiallisesti ottaen olleet irtisanomissakkoja ilman merkittävää yhteyttä maan hallituksen toimeksiannon mukaisiin tavoitteisiin. Varttuneiden työmarkkina-asema olisi heikentynyt, EK perusteli.

Itse EK esitti esimerkiksi mahdollisuutta solmia määräaikaisen työsopimuksen vähintään 55 vuotta täyttäneiden kanssa ilman erillistä syytä. Nykyisin työmarkkinalaki edellyttää erillistä syytä työsopimuksen määräaikaisuudelle.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut