Väkivalta on keskeinen osa rikollista jengikulttuuria, ja vihollisten ohella se kohdistuu usein omiin, sanoo KRP:n rikosylikomisario

KRP:n rikosylikomisario Christer Ahlgrenin mukaan yleisesti rikollisjengien valmius väkivallan käyttämiseen on korkea ja kynnys sen käyttämiseen matalalla. Arkistokuva. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Jecaterina Mantsinen / STT

Rikollisjengien toiminta perustuu siihen, että niitä pelätään ja niissä pelätään. KRP:n rikosylikomisario Christer Ahlgren sanoo, että väkivalta ja sillä uhkaaminen on jengien tavaramerkki ja että sivullisten tai "vihollisten" ohella se kohdistuu usein myös omiin.

– Jengiläisyys perustuu aina siihen, että toinen on alisteisessa asemassa toiseen nähden.

Väkivallalla ylläpidetään Ahlgrenin mukaan hierarkiaa. Mitä alemmassa asemassa ryhmässä on, sitä suurempi on riski väkivallan uhriksi joutumiselle, hän sanoo.

Väkivallalla halutaan myös viestittää muulle jengille, mitä tapahtuu, jos uhmaa sääntöjä tai ei toimi halutulla tavalla.

– Jotta hierarkia pysyy kasassa, jotta puhumattomuutta ja sääntöjä pystytään pitämään yllä, se vaatii kurinpitoa. Hyvin vakavaakin väkivaltaa voidaan käyttää omia jengiläisiä vastaan.

Tällä viikolla Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa käsiteltiin epäiltyä jengimurhaa. Kahden Helvetin enkelin epäillään ampuneen ryhmästä erotetun kokelasjäsenen heinäkuussa Espoon Suurpellossa. Syytetyt kiistävät syytteen ja vetoavat itsepuolustukseen.

Rikollisryhmän sisällä tapahtunutta väkivaltaa on käsitelty myös United Brotherhoodia koskevassa laajassa oikeudenkäynnissä. Syyttäjän mukaan ryhmän johtaja viilsi tai löi teräaseella kritiikkiä esittänyttä jäsentä. Asiassa on määrä antaa tuomio maanantaina.

"Valmius väkivallan käyttöön on korkea, ja kynnys sen käyttämiseen matala"

Rikollisjengeissä väkivaltaa kohdistetaan myös muiden jengien jäseniin. Tunnetuin esimerkki lienee henkirikos, jonka myötä Helvetin enkelit sai 1990-luvulla täysvärit Suomessa. Ryhmän jäsen ampui Bandidoksen jäsenen Helsingin keskustassa maaliskuussa 1996.

KRP:n Ahlgrenin mukaan yleisesti rikollisjengien valmius väkivallan käyttämiseen on korkea ja kynnys sen käyttämiseen matalalla.

– Koko touhu perustuu väkivaltaan ja sillä uhkaamiseen. Jotta uhka voidaan lunastaa, se vaatii tekoja.

Väkivallan uhriksi voi Ahlgrenin mukaan joutua ihan kuka tahansa, vaikka täysin sivullinen.

– Esimerkiksi ravintolaolosuhteissa on voitu valita viereisestä pöydästä kenet tahansa ja väittää jotain tapahtuneen tai tekaista velka ja alkaa periä sitä väkivalloin WC-tiloissa.

Yhteistä rikollisryhmien tekemälle väkivallalle on, että se on suurelta osin piilorikollisuutta.

– Uhrit, olivat he sitten jengiläisiä tai sivullisia, eivät uskalla kertoa siitä poliisille.

Ahlgrenin mukaan esimerkiksi ravintolassa tai sen edustalla tapahtuneesta väkivallasta ei välttämättä löydetä yhtäkään todistajaa, vaikka paikalla olisi ollut ihmisiä.

– Tämä perustuu siihen väkivallalla ansaittuun kyseenalaiseen maineeseen, että jos olet meitä vastaan, sinulle käy huonosti.

Helvetin enkeleillä noin 80 jäsentä Suomessa

Ahlgrenin mukaan tällä hetkellä Helvetin enkeleiden tilanne Suomessa on mielenkiintoinen. United Brotherhood hoiti aiemmin sen likaisia töitä, mutta nyt UB:n toiminta on lamaantunut ja ryhmä määrätty väliaikaiseen toimintakieltoon.

UB on jättänyt Suomeen tyhjiön, jota muut jengit, Helvetin enkelit mukaan lukien, pyrkivät Ahlgrenin mukaan täyttämään. Helvetin enkeleille on esimerkiksi hiljattain perustettu uusi osasto Joensuuhun, Ahlgren sanoo.

Helvetin enkeleillä on KRP:n mukaan Suomessa noin 80 jäsentä. Ahlgrenin mukaan luku ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa sen vaikutusvallasta, sillä ryhmällä ja jäsenillä on hyvin vahvat verkostot yhteiskunnan eri osiin.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut