Suomi menettää sijoitustaan YK:n kokeellisessa kehitysindeksissä

Suomi putoaa YK:n kehitysindeksissä, jos mukaan lasketaan myös päästöt ja luonnonvarojen kulutus. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Suomi sijoittuu tänä vuonna 11. sijalle YK:n kehitysohjelman UNDP:n perinteisessä inhimillisen kehityksen indeksissä. Se perustuu odotettavissa olevaan elinikään sekä koulutus- ja elintasoon.

Tuoreessa raportissa UNDP on kehittänyt lisäksi kokeellista indeksiä ottamalla huomioon myös valtioiden maapallolle aiheuttaman lisärasituksen niiden hiilipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen muodossa. Näin laskettuna Suomi putoaa kehitysindeksissä 19 sijaa alaspäin.

Perinteisessä kehitysindeksissä ykkösenä oleva Norja menettää myös 15 sijaa, kun maan aiheuttama rasitus planeetalle otetaan huomioon. Samoin käy useille muille perinteisien mittareiden mukaan erittäin kehittyneille maille: Islannille (-26 sijaa), Australialle (-72), Singaporelle (-92) ja Yhdysvalloille (-45).

Toisaalta Britannia (+10 sijaa) sekä Pohjoismaista Tanska (+5) ja Ruotsi (+1) parantavat asemiaan, vaikka maiden päästöt ja luonnonvarojen kulutus otetaan huomioon.

Eri tavoin laskettujen kehitysindeksien välillä on yhä vähemmän eroa, kun valtioiden luettelossa siirrytään alaspäin kohti vähemmän kehittyneitä maita.

Nykyisen kehityksen hinta tunnustettava

UNDP perustelee uudenlaista indeksin laskutapaa toteamalla että koko ihmiskunnan kehitys on vaarassa pysähtyä, jos sen valtavaa ympäristölle aiheuttamaa painetta ei kyetä keventämään.

– Kuten tuore raportti osoittaa, yksikään valtio ei ole vielä tähän mennessä saavuttanut erittäin korkeaa inhimillisen kehityksen tasoa ilman planeetalle aiheutettua valtavaa painetta, UNDP:n johtaja Achim Steiner kirjoittaa

Uudelleen mukautetussa kehitysindeksissä kaikkiaan 50 maata putoaa pois kehittyneimpien valtioiden joukosta, kun niiden päästöt ja luonnonvarojen kulutus otetaan huomioon. Toisaalta taas pienempää painetta maapallon kestokyvylle aiheuttavat Costa Rican, Moldovan tai Panaman kaltaiset valtiot nousevat indeksissä kymmeniä sijoja ylöspäin.

UNDP:n raportti nostaa esiin myös globaalin epätasa-arvon ongelman: luonnonvaroja hyödyntävät eniten paremmassa asemassa olevat ihmiset ja valtiot, mutta luonnon riistämisen haitat koetaan usein maapallon vähemmän kehittyneillä alueilla.

– Inhimillisen kehityksen seuraava askel ei ole valinta ihmisten ja puiden välillä. Sen sijaan pitää tunnustaa jo tänään, että inhimillisen kehityksen ajurina ollut epätasa-arvoinen ja hiilestä riippuvainen kasvu on tullut tiensä päähän, UNDP-raportin pääkirjoittaja Pedro Conceicao sanoo.

Lähde: UNDP

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut