Suomi saamassa noin 18,5 miljoonaa rokoteannosta – rokotusten odotetaan alkavan 27. tai 28. joulukuuta

Peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan tavoitteena on koko väestön suojaaminen. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Mika-Matti Taskinen, Ville Väänänen, Hanna Kauppinen / STT

Suomi on saamassa eri rokotevalmistajien rokoteannoksia kaikkiaan noin 18,5 miljoonaa, kertoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila tiistaina STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotustilaisuudessa.

Varhilan mukaan 18,5 miljoonaa rokoteannosta riittää yli yhdeksän miljoonan ihmisen rokottamiseen. Ensimmäisen rokotteen saatuaan pitää ottaa vielä kolmen viikon sisällä niin sanottu vahvistusrokote. Tilaisuudessa paikalla ollut peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi, että tavoitteena on koko väestön suojaaminen.

Ensimmäisessä rokote-erässä 10 000 annosta

Ensimmäisten rokotteiden odotetaan saapuvan Suomeen tapaninpäivänä ja rokotusten alkavan 27. tai 28. joulukuuta yliopistosairaaloissa. Ensimmäisessä rokotetoimituksessa Suomeen saapuu 10 000 annosta.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi tiedotustilaisuudessa, että ensimmäiset koronavirusrokotteet tulevat Suomeen tuhannen kappaleen pakkauksissa.

– On hyvä huomioida, että ensimmäinen toimitus on hyvin pieni. Näitä tuhannen kappaleen pakkauksia jaetaan erva-alueiden (erityisvastuualue) kesken. Pyritään väestöpohjaisesti mahdollisimman oikeudenmukaiseen, tasapuoliseen jakoon, Puumalainen sanoi.

Biontechin ja Pfizerin rokote vaatii erikoiskylmän eli 70 pakkasasteen kuljetuksen ja säilytyksen.

– Kun rokote otetaan pois syväkylmästä, on viisi päivää aikaa käyttää rokoteannokset. Tästä johtuen kylmäketju on varsin haastava. Saamme rokotteet suoraan tehtaalta alueellisiin lähijakelukeskuksiin, ja sieltä ne jaetaan sairaanhoitopiirien ja kuntien sopimiin rokotuspisteisiin, Puumalainen lisäsi.

Rokotteiden jatkotoimituksia on luvassa ensimmäisen erän jälkeen Suomeen joka viikko. Puumalainen kertoi määrien nousevan maltillisesti. Ensimmäisen toimituksen jälkeen Suomeen odotetaan seuraavassa toimituksessa joitakin kymmeniätuhansia rokoteannoksia.

Ei merkitystä, ottaako Pfizerin vai Modernan rokotteen

Loppiaiseksi odotetaan Euroopan lääkeviraston suositusta lääkeyhtiö Modernan rokotteen käyttöluvasta. Suomen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean farmaseuttis-biologisen yksikön päällikkö Marjo-Riitta Helle kertoi, että Modernan rokote on samantyyppinen kuin ensimmäinen käyttöluvan saanut rokote.

– Kaikilta rokotteilta edellytetään samat tehon ja turvallisuuden tutkimukset sekä tulokset. Siltä osin ei ole merkitystä, minkä rokotteen ottaa. Voi olla, että jossain tilanteessa nähdään, että jollekin joku rokote olisi soveltuvampi. Pääsääntöisesti kaikki ovat tarkoitettuja yleiseen jakeluun, Helle sanoi.

Puumalaisen mukaan Suomessa päästään normaalimpaan rokotteiden jakeluketjuun, kun tulee muita rokotteita.

– Tässä yhteydessä THL:n sopimustukkukauppa toimii vastaanottavana tahona. Me jaamme rokotteita laajemmin alueellisesti lääkejakelukeskuksiin samaan tapaan kuin kausi-influenssarokotteita jaetaan tällä hetkellä.

THL: Korona liikkuu nyt vanhusväestössä Suomessa, tautiin kuolee noin neljä ihmistä päivässä

Koronavirusinfektioon liittyen kuolee tällä hetkellä Suomessa noin neljä ihmistä päivässä, sanoo THL:n ylilääkäri Puumalainen. Hänen mukaansa alkusyksystä tartunnat koskivat pääosin nuorta väestöä, mutta viimeisten viikkojen aikana koronatartunnat ovat lisääntyneet ikääntyneessä väestössä. Myös hoitokotiepidemioita on raportoitu useilla alueilla.

– Tämä on johtanut siihen, että tautiin menehtyneiden määrä on kääntynyt noususuuntaan, Puumalainen kertoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja THL:n viikoittaisessa tiedotustilaisuudessa.

Suomessa raportoitiin tiistaina viisi uutta koronavirukseen liittyvää kuolemaa. Sairaalahoidossa on tällä hetkellä 273 potilasta, ja heistä tehohoidossa on 28.

Kaikkiaan sairaaloissa on nyt kahdeksan ihmistä vähemmän kuin eilen. Tehohoidossa olevien potilaiden määrä on laskenut viidellä.

– Jos tapausmäärä on viikkotasolla ollut jo 3–4 viikkoa laskusuunnassa, niin sairaanhoidon tarve ja hoidossa olevien henkilöiden määrä ei ole laskenut aivan samaa tahtia, Puumalainen sanoi ja esitti niin ikään syyksi taudin ilmenemistä vanhemmassa väestössä.

STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki käsitteli tehohoidossa olevien tilannetta huolestuneena.

– Nähdään, että kyllähän tämä tehohoitopotilaiden käyrä on nouseva eikä ole mitään takeita siitä, että se tähän 30:een (potilaaseen) jäisi, Voipio-Pulkki sanoi.

Strategiajohtajan mukaan ennuste tehohoitopotilaiden määrän muutoksesta näyttää kuitenkin vuodenvaihteeseen asti melko vakaalta.

Vajaat 500 tartuntaa vähemmän kahden viikon tarkastelussa

Suomessa raportoitiin tiistaina 303 uutta koronavirustartuntaa, THL kertoi. Kahdessa viikossa on raportoitu 5 475 tartuntaa, mikä on 478 tartuntaa vähemmän kuin edellisen kahden viikon aikana.

Viimeisen seitsemän päivän aikana tartuntoja on raportoitu 959 vähemmän kuin aiemmalla seitsemän päivän jaksolla. Myös koronaviruksen ilmaantuvuus on viikon aikana kääntynyt laskusuuntaan lähes koko maassa muutamia alueita lukuun ottamatta.

Yhteensä koronavirustartuntoja on Suomessa todettu 33 717.

Tiedotustilaisuudessa puhunut Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti kertoi, ettei Suomessa ole toistaiseksi havaittu Britanniassa leviävää, raportoidusti aiempaa tarttuvampaa koronamutaatiota.

– Tällä hetkellä me emme näe niissä näytteissä, mitä me ollaan tutkittu, että tätä olisi Suomessa. Se ei tietenkään sulje sitä pois, etteikö se voisi siellä ainakin pienissä määrin olla.

Vapalahden mukaan koronamutaatio ei ensitietojen valossa näytä kuitenkaan aiheuttavan vakavampaa tautia, eikä ole oletettavaa, että mutaatio vaikuttaisi rokotteen tehoavuuteen.

Pääkaupunkiseudulla syksyn aikana yli 22 000 lasta ja koulujen työntekijää koronakaranteenissa

Pääkaupunkiseudun kouluissa ja päiväkodeissa on syyslukukauden aikana määrätty koronakaranteeniin kaikkiaan yli 22 000 lasta ja henkilökuntaan kuuluvaa, Espoon kaupunki kertoo. Karanteeniin on määrätty Helsingissä noin 13 000, Espoossa yli 6 000, Vantaalla noin 3 300 ja Kauniaisissa noin 160 lasta, nuorta tai työntekijää.

Tiedotteen mukaan karanteeneilla ja tarpeen mukaan aloitetuilla etäopetusjärjestelyillä on pystytty tehokkaasti estämään tartuntojen leviämistä. Valtaosa altistuneista oppilaista ja henkilökunnasta on säilynyt terveenä koko karanteenin ajan.

Espoossa ja Helsingissä kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuneista altistumisista noin yksi prosentti on johtanut jatkotartuntaan. Vantaalla joulukuussa todetuista tartunnoista neljä prosenttia epäillään olevan peräisin kouluista ja puoli prosenttia päiväkodeista. Kauniaisissa on ollut oppilaitosten ja päiväkotien joukkoaltistuksia yhteensä kuusi tapausta, joista yhdestä on seurannut jatkotartuntoja.

Espoon kaupunki kertoo, että tavallista korkeamman riskin altistumistapauksissa on järjestetty koronaviruksen seulontatestauksia. Näitä on tehty kaikkiaan yli 40 koulussa ja päiväkodissa. Seulonnoissa kutsutaan testeihin kokonaisia luokkia tai ryhmiä tai jopa koko koulu. Kaikkiaan seulontoihin on neljässä kaupungissa kutsuttu yli 3 000 ihmistä, joista noin sadalla todettiin tartunta.

Tartuntariski kouluissa on seulontatulostenkin perusteella pieni. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämän tiedon mukaan varhaiskasvatus- ja kouluympäristöön liittyviä jatkotartuntoja on todettu vain pienellä osalla altistuneista. THL:n mukaan tartuntariski koulussa altistumisen jälkeen on selvästi pienempi kuin muissa altistumistilanteissa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut