Hätäkeskukseen tuli ilmoituksia tärinöistä ja paukahduksista – kymmenkunta öistä maanjäristystä heilutti Kouvolaa

Kouvolassa yöllä tapahtuneista järistyksistä suurimman voimakkuus oli 2,0. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Tapio Pellinen / STT

Kouvolassa tapahtui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kymmenkunta lievää maanjäristystä, Helsingin yliopiston Seismologian instituutti kertoo. Niistä suurin oli voimakkuudeltaan 2,0, ja se tapahtui vähän ennen aamuviittä.

Ensimmäinen maanjäristys tapahtui hieman ennen kolmea aamuyöllä, ja aamuseitsemään mennessä seismiset asemat olivat rekisteröineet 10 maanjäristystä.

– Kyllä meillä tällaisia sanotaan kakkosen pintaan olevia maanjäristyksiä on useita vuosittain, Kouvolassa edellisen kerran taisi vuonna 2019 olla voimakkuus tasan 2,0. Sitten pitää mennä vuosiin 2011–2012, että on taas sen kokoisia, kertoo seismologi Tuija Luhta Seismologian instituutista.

– Tämä oli aika tyypillinen suomalainen järistys. Ei ihan ennätyssuuri, muttei ihan joka päiväkään näin tärise.

Pelastuslaitoksen mukaan hätäkeskukseen tuli aamuviiden jälkeen useita ilmoituksia Korian asuinalueelta asuntojen tärisemisestä ja paukahduksista. Pelastuslaitos ja poliisi tutkivat asiaa useamman yksikön voimin, mutta mitään järistyksen aiheuttamia onnettomuuksia tai vaaratilanteita ei havaittu.

– Tästä ilmoittaneet kansalaiset kokivat tämän asuntojen värinänä tai tärinänä tai paukahduksen ääninä. Mitään konkreettista ei ole ollut, kuten että olisi halkeamia jossain näkynyt. Täällä Kouvolan alueella on ollut aikaisemminkin silloin tällöin tällaisia järistysten sarjoja, kertoo päivystävä palomestari Asko Rouhiainen.

Helsingin yliopiston Seismologian instituutin kirjanpidon mukaan Kouvolassa on havaittu 330 maanjäristystä vuosina 2000–2020. Vuonna 2020 alueella havaittiin kaksi maanjäristystä, kun koko Suomessa niitä alustavien tietojen mukaan havaittiin 71.

Kouvolassa järisee herkästi

Kouvolankin alla levittäytyvä rapakivialue on yksi Suomen seismisesti aktiivisimpia alueita. Pieniä järistyksiä voi Luhdan mukaan tulla kaikkialla Suomessa, mutta rapakivialueella ne ovat tavallisempia.

Maanjäristyksessä kallioperässä oleva jännitys purkautuu ja kallio repeää. Yleensä tämä tapahtuu vanhassa siirroksessa, jossa kallioperä on ympäristöään heikompi ja maa pääsee helpommin liikkumaan jatkossakin.

– Rapakivialueella tämä jännitys purkautuu usein, ja pienet järistykset ovat yleisiä, Luhta kertoo.

Alkavalla viikolla Seismologinen instituutti pyrkii paikantamaan järistyksen mahdollisimman tarkasti sekä sijainnin että syvyyden puolesta ja arvioimaan, montako minkäkin vahvuista maanjäristystä parveen todella kuului.

– Ja selvitetään siirrostason ratkaisuja, eli mitkä kalliolohkot ovat liikkuneet. Sitten voidaan arvioida, mitä kallioperässä todella tapahtui, Luhta kertoo.

Kommentoi

Mainos: Itä-Uudenmaan Osuuspankki

Kaikki joukolla vaurastumaan!

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut