EU-maiden pohdinnassa yhteinen koronarokotetodistus – osa haaveilee "rokotepassista", joka mahdollistaisi vapaan matkustamisen

Koronarokotukset aloitettiin EU:ssa noin kolme viikkoa sitten, osa rokotetuista on ehtinyt saada jo kaksi annosta. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Suomella ei ole vielä tarkkaa kantaa siihen, minkälainen koronarokotetodistus EU:ssa kannattaisi ottaa käyttöön ja voisiko todistusta käyttää esimerkiksi vapaaseen matkustamiseen ilman koronarajoitteita. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi, että asiaan tulee varmasti tarkennuksia lähiaikoina.

Yhteisestä koronarokotetodistuksesta tai "koronarokotepassista" keskusteltiin tänään eurooppaministerien kokouksessa. Osa jäsenmaista toivoo, että rokotepassi mahdollistaisi matkailun avaamiseen.

Tuppurainen toivoo, että rokotetodistuskaavailuista tulisi lisätietoa EU-komission huomisessa tiedonannossa, joka koskee rokotteita.

– On yhteinen eurooppalainen tavoite aikaansaada rokotesertifikaatti, jotta epäselvyyksiä ei synny, Tuppurainen sanoi kokouksen jälkeen.

Tuppurainen pitää tärkeänä, että jäsenmaat saisivat myös kuntoon rokotetodistusten vastavuoroisen tunnistamisen.

– Tässä on vielä paljon työtä tehtävänä ja tämän työn tarve on nyt vahvasti tunnistettu.

Huippukokouksia johtava Michel epäileväinen

Rokotepassikeskustelua jatkettaneen torstaina, kun EU-maiden johtajat kokoontuvat omaan videokokoukseensa.

Huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on suhtautunut asiaan varautuneesti. Michel kommentoi viikonloppuna hollantilaisen Buitenhof -keskusteluohjelman haastattelussa, että mahdollista rokotepassia ei voi ottaa käyttöön ennen kuin EU-maissa on enemmän koronarokotteen saaneita.

– Ilman sitä (riittävää määrää rokotettuja ihmisiä) käyttöönotto olisi liian aikaista ja se synnyttäisi suurta turhautuneisuutta Euroopassa, Michel arvioi.

Michel myös huomautti, että ajatus rokotepassista herättää tunteita osassa EU-maita, koska rokotteen kytkeminen vapaaseen matkustamiseen voisi johtaa vaikutelmaan siitä, että koronarokotteen ottaminen olisi pakollista.

– Monessa maassa ajatellaan, että on parempi pitää rokotteen ottaminen vapaaehtoisena.

Tarkkuutta tilannekuvaan

Eurooppaministerien tämänpäiväisessä kokouksessa käytiin läpi pandemiatilannetta Euroopassa ja erityisesti rokotusten etenemistä. Tuppurainen kertoo korostaneensa sitä, että EU-maiden yhteisessä rokotetilastoinnissa on parantamisen varaa.

– Tällä hetkellä raportoidaan erilaisin luvuin, eikä meillä ole käytettävissämme parasta mahdollista tilannekuvaa.

Tuppuraisen mukaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC ryhtyy tilastoimaan rokotteita paremmin ja jäsenmaat alkavat toimittaa ECDC:lle kahdesti viikossa tiedot siitä, kuinka monta rokoteannosta jäsenmaahan on toimitettu ja kuinka monta rokotetta on annettu.

EU-maat ovat hankkineet yhdessä koronarokotteita EU-komission johdolla. Komissio on tilannut tähän mennessä 2,3 miljardia rokoteannosta, jotka tulevat kuudelta eri valmistajalta.

Tuppuraisen mukaan EU:n yhteishankinta on varmistanut sen, että EU-maat saivat tehtyä useita rokotesopimuksia hyvin ehdoin äärimmäisen vaikeilla markkinoilla.

– Mutta rokotteiden toimitusaikatauluihin liittyy edelleen epävarmuustekijöitä muun muassa valmistajien riittämättömän tuotantokapasiteetin johdosta, Tuppurainen sanoi.

Tuppuraisen mukaan komission varapuheenjohtaja Maros Sefcovic kertoi eurooppaministereille, että komissio aikoo käyttää vaikutusvaltaansa siihen, että rokotevalmistajat tekisivät kaikkensa toimitusten nopeuttamiseksi.

Pelko viiveestä säikäytti viime viikolla

Viime viikon lopulla uutiset jopa viikkoja kestävästä viiveestä Pfizerin ja Biontechin rokotetoimituksiin säikäyttivät ympäri Eurooppaa. Alkuun Pfizer ilmoitti viivästysten kestävän 3–4 viikkoa, mutta sittemmin yhtiöt ilmoittivat, että toimitusviive rajataan yhteen viikkoon.

Tuotanto vähenee väliaikaisesti, koska Belgian Puursissa sijaitsevan tehtaan tuotantoa laajennetaan.

Yhtiöt ovat vakuuttaneet, että EU:lle luvatut toimitukset palaavat sovittuun aikatauluun ensi viikon alusta alkaen, ja toimitukset kasvavat helmikuun puolivälistä eteenpäin.

Pfizerin ja Biontechin koronarokote oli ensimmäinen, joka sai myyntiluvan EU-alueella. Sen jälkeen myyntiluvan on saanut myös lääkeyhtiö Modernan rokote.

Lääkeyhtiö AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä koronarokote saattaa saada myyntiluvan EU:ssa kuun loppuun mennessä.

Lähteenä myös AFP.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut