Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ilmarinen: Työkyvyttömyyttä koskevien eläkehakemusten määrä väheni selvästi koronavuonna

Eläkeyhtiö Ilmarinen kertoo, että työkyvyttömyyttä koskevien eläkehakemusten määrä väheni viime vuonna seitsemän prosenttia toissa vuodesta. Mielenterveyden häiriöt olivat kaikkein useimmin Ilmarisen vastaanottamien hakemusten syynä.

Sen sijaan julkisen sektorin eläkkeitä hoitavalla Kevalla työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärä pysyi viime vuonna ennallaan. Osatyökyvyttömyyttä koskevien hakemusten määrä kuitenkin laski.

Ilmarisen mukaan hakemusmäärän pienenemisen taustalla on varmasti työttömyysturvan aktiivimallin purkaminen viime vuoden alussa. Eläketurvakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan aktiivimalli lisäsi selvästi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää.

– Työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvu näyttää taittuneen, mikä on hyvä uutinen. Viime vuosi oli kuitenkin koronan vuoksi hyvin poikkeuksellinen, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei vielä voida tehdä, arvioi Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen tiedotteessa.

Myös Kevan työkyvyttömyysratkaisutoiminnasta vastaava eläkejohtaja Merja Paananen kiinnittää huomiota siihen, että täysien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu on pysähtynyt.

Ilmarisen mukaan hakemusten määrä väheni kaikissa ikäryhmissä. Myös ammatillisen kuntoutuksen hakemusmäärä supistui.

Masennus yleisin syy hakea työkyvyttömyyseläkettä

Ilmarisen mukaan useimmiten työkyvyttömyyseläkkeelle vie masennus. Mielenterveyden häiriöiden osuus hakemuksista oli viime vuonna runsas kolmannes. Tuki- sekä liikuntaelinsairauksien osuus oli vajaa kolmannes.

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut Suomessa vuodesta 2016 lähtien. Toissa vuonna mielenterveyden häiriöt ohittivat ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä syynä työkyvyttömyydelle. Masennuksen osuus laski kuitenkin toissa vuodesta.

– Laajamittainen etätyö on tuonut monia myönteisiä muutoksia ja näin tukenut monien työkykyä. Toisaalta se on hankaloittanut monen tilannetta ja aiheuttanut tutkimusten mukaan motivaation laskua, tylsistymistä ja apatian kokemuksia, Halonen pohtii.