Sosiaali- ja terveysvaliokunnan Lohi pitää tiistaita ratkaisevana tartuntatautilain etenemisen kannalta

Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.). VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Viivi Salminen, Sanna Nikula / STT

Ensi tiistaina selviää, ehtiikö tartuntatautilain lakimuutos voimaan helmikuun puolivälissä, kuten toiveissa on ollut. Näin sanoo eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.). Lohen mukaan aikataulussa eletään vielä mahdollisuuksien rajoissa.

Mietinnön lakiesityksestä valmisteleva sosiaali- ja terveysvaliokunta sai perjantaina viimeiset muiden valiokuntien lausunnot asiasta. Se on pyytänyt tiistaiksi sosiaali- ja terveysministeriön vastinetta lausunnoissa esitettyihin korjausehdotuksiin.

– Ei se ihan sukkana mene eteenpäin, kyllä siihen joudutaan tekemään säätöä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, Lohi arvelee.

Ratkaisevin oli perustuslakivaliokunnan torstaina antama lausunto, joka ei tyrmännyt esitystä, mutta esitti Lohen mukaan yhden hankalan muutostoiveen.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa pitää miettiä, poistetaanko se vai kykenemmekö me sitä muuttamaan.

Kyseisessä pykälässä on kyse sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan laajentamisesta. Perustuslakivaliokunnan mielestä merkittävästi valmiuslain sääntelyyn nojaavan toimivaltuuden siirtäminen normaaliolojen lainsäädäntöön ei ole valtiosääntöoikeudellisesti aivan asianmukainen toimintatapa.

– Sitten siellä on niitä pehmeämpiä huomautuksia, jotka eivät ole niin pakollisia tehdä, mutta joihin olisi hyvä ottaa kantaa, että miten me reagoimme vaikkapa elinkeinotoiminnan sulkemisiin liittyviin korvauksiin.

Lohen mukaan tiistai on sikälikin mielenkiintoinen, että erityisesti oppositiopuolue kokoomuksesta on esitetty, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitäisi tässä yhteydessä säätää myös maskipakosta. Hän ei osaa ennakoida, miten paljon keskustelua se vielä herättää.

– Itse näen, ettei ole tarkoituksenmukaista tässä lähteä sitä säätämään. Se vaatii oman valmistelun.

Talousvaliokunta korvaisi sulkemisesta aiheutuvia menetyksiä

Eduskunnan talousvaliokunta katsoi perjantaina antamassaan lausunnossa, että jos tartuntatautilain nojalla kielletään asiakastilojen käyttö, valtion tulisi kompensoida tilojen sulkemisesta aiheutuvia menetyksiä elinkeinonharjoittajalle.

Talousvaliokunnan mielestä valtion tulee kompensoida menetyksiä kustannustuen tai muun soveltuvan tukimekanismin muodossa.

Myös perustuslakivaliokunnan mukaan olisi perusteltua säätää kohtuullisesta korvauksesta elinkeinonharjoittajille, jos viranomaiset sulkevat asiakastiloja tartuntatautilain nojalla. Korvaus taloudellisista menetyksistä tulisi valiokunnan mukaan kyseeseen erityisesti, jos rajoitus kestää yli kaksi viikkoa.

Tartuntatautilain muutoksen myötä alueviranomaiset voisivat sulkea yksityisiä asiakastiloja viimesijaisena keinona, jos se on koronavirustartuntojen leviämisen estämiseksi välttämätöntä.

Alueviranomaiset voisivat sulkea esimerkiksi yksityisiä kuntosaleja ja kylpylöitä. Tällä hetkellä vain kuntien omia tiloja voidaan sulkea.

Kompensointi perusteltua, vaikka rajoitukset ankaroituvat tautitilanteen mukaan

Talousvaliokunta pohti lausunnossaan sitä, miten nyt ehdotettu muutos suhteutuu viimekeväiseen päätökseen ravintoloiden sulkemisesta. Tuolloin talousvaliokunta edellytti lausunnossaan, että sulkemisen takia ravintoloiden on saatava kohtuullinen kompensaatio.

Talousvaliokunnan mukaan nyt esitettyä lakimuutosta tartuntatautilakiin ei voida suoraan rinnastaa viimekeväiseen tilanteeseen, sillä rajoitukset ankaroituvat tautitilanteen mukaan ja rajoituksiin on mahdollista jossain määrin valmistautua nyt etukäteen.

Viime keväänä ravintolat suljettiin äkillisesti, ja kyse oli voimakkaammasta rajoituksesta. Viime keväänä kaikkien ravintoloiden piti laittaa ovet säppiin, ja ainoastaan ruoan myynti ulos oli sallittu.

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty kuitenkin arvioita, että kompensointi on myös nyt silti perusteltua. Erityisesti ehdotettua tilojen sulkemismahdollisuutta on pidetty elinkeinonvapauden ja omaisuudensuojan kannalta niin merkittävänä rajoituksena, että erillisestä kompensaatiosta säätämistä on pidetty tarpeellisena.

Myös perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan samoilla linjoilla.

– Valiokunta ei pidä korvausmallin puuttumista täysin perustuslain vastaisena, mutta esittää, että perusoikeudet toteutuisivat paremmin, jos rajoitustapauksissa olisi kohtuullinen kompensaatio, se katsoi.

Talousvaliokunta ja perustuslakivaliokunta olivat lisäksi samoilla linjoilla siitä, että lakimuutoksen tulisi olla voimassa enintään kesäkuun loppuun. Hallitus esitti, että lakimuutos olisi voimassa vuoden loppuun asti.

Laki ei tarkoittaisi automaattisesti tilojen sulkemisia

Lain voimaantulo ei tarkoita sitä, että mitään laitettaisiin säppiin heti eikä se välttämättä tarkoita sitäkään, että mitään suljettaisiin ylipäätään. Päätöksen sulkemisista tekisivät alueelliset viranomaiset, ja päätös voitaisiin tehdä vain tiettyjen kriteerien täyttyessä.

Muutoksen myötä siis alueviranomaiset voisivat sulkea esimerkiksi kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit, harrastuspaikat ja huvipuistot.

Muutos koskisi yksityisiä elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä, säätiöitä ja uskonnollisia yhdyskuntia. Vähittäiskauppoja sulkeminen ei voisi koskea.

Ennen kuin tiloja voidaan alkaa sulkea, pitäisi alueviranomaisten määrätä muita keinoja viruksen leviämisen estämiseksi. Rajoitusten ankaruus riippuisi siitä, kuinka paha koronatilanne on.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut