Metsähallituksen hoitamilla valtion suojelualueilla ja asiakaspalvelupisteillä vierailtiin viime vuonna yhteensä 9,2 miljoonaa kertaa. Metsähallituksen mukaan vuosi oli ennätysvilkas.
Pelkästään kansallispuistoissa käyntimäärä oli lähes neljä miljoonaa. Kaikissa maastokohteissa vierailujen määrä kasvoi edellisvuodesta 17 prosenttia ja kansallispuistoissa 23 prosenttia.
Esimerkiksi Pallas-Yllästunturille kirjattiin käyntejä runsaat 563 000, Urho Kekkosen kansallispuistoon noin 372 000, Nuuksioon vajaa 368 000 ja Kolille noin 236 000. Repoveden kansallispuiston vierailijamäärä kasvoi peräti 84 prosenttia edellisvuodesta yli 233 000 käyntiin.
Metsähallituksen mukaan koronapandemia ei ole ainoa syy kävijämäärien kasvuun, vaan luonnossa virkistäytymisen suosio on ollut nousussa jo pidempään.
Metsähallitus on seurannut kävijätrendejä vuodesta 2001 alkaen. Esimerkiksi ensikertalaisten retkeilijöiden ja luonnosta eri tavoin nauttivien asiakasryhmien, kuten maastopyöräilijöiden ja nuorten, määrät ovat kasvaneet. Samoin lasten kanssa retkeily on lisääntynyt, ja luonnossa yövytään yhä useammin. Vierailijat löytävät yhä useammin myös syrjäisiin tai rauhallisiin kohteisiin.
Vastaavasti valtion retkeilyalueiden käyntimäärät kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Kasvua kertyi noin 16 prosenttia yli 300 000 käyntiin.
Kehittämiseen satsattu
Metsähallitus kertoo, että luontokohteiden palvelurakenteiden parantaminen ja kehittäminen lisärahoituksella on mahdollistanut sen, että kasvaneet kävijämäärät voitiin viime vuonna vastaanottaa kansallispuistoihin ja luontokohteisiin.
– Hyvät retkeilyrakenteet houkuttelevat luontoon ja suojaavat sitä kulutukselta. Viime vuonna luonnossa virkistäytymisen hyödyt vielä korostuivat, kun suomalaiset löysivät luontoon uudella innolla, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo tiedotteessa.
Mikkosen mukaan myös suomalaisten tyytyväisyys kansallispuistoihin ja luontokohteisiin on pysynyt korkeana. Viime vuonna se sai arvosanan 4,4 asteikolla yhdestä viiteen.
Käyntimäärien ennustetaan pysyvän korkeana myös koronapandemian jälkeen. Lisäksi ulkomaalaiset matkailijat palaavat pandemian hellittäessä.
Metsähallitus ei laskenut suojelualueiden käytön paikallistaloudellisia vaikutuksia viime vuodelta, koska kävijähaastatteluja ei voitu toteuttaa riittävästi koronapandemian vuoksi. Talousvaikutusten arvioidaan kuitenkin kasvaneiden käyntimäärien myötä.