"Koulukiusaamiselle on oltava nollatoleranssi" – opetusministeri Saramo esitteli pitkän listan toimia kiusaamisen ja väkivallan kitkemiseksi

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koskemattomuuteen, muistuttaa opetusministeri Saramo. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Iiro-Matti Nieminen / STT

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiistaina listan toimenpiteistä, joilla pyritään ehkäisemään kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää kouluissa ja muissa oppilaitoksissa.

Opetusministeri Jussi Saramon (vas.) esittelemä ohjelma sisältää kaikkiaan 14 toimenpidettä.

Toimiin kuuluu muun muassa lakimuutoksia turvallisen opiskeluympäristön takaamiseksi, henkilöstön koulutusta kiusaamisen ehkäisemiseen sekä jengiytymisen ennalta ehkäisemistä.

Tavoitteena on, että kaikki toimet toteutettaisiin vielä tämän hallituskauden aikana.

Saramon mukaan kiusaamisen lopettamiseksi ei ole yhtä patenttiratkaisua. Hänen mukaansa on varmistettava, että kouluissa ja yhteiskunnassa laajemmin on osaamista ja aikaa puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin.

– Kiusaamiselle on oltava nollatoleranssi. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koskemattomuuteen, Saramo sanoo tiedotteessa.

Saramon mukaan koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus varmistaa lapsille ja nuorille turvallinen oppimisympäristö.

– Kiusaamistapauksiin puuttuminen ei ole siis harkinnanvaraista, vaan koulujen ja oppilaitosten velvollisuus. Tämä on myös meidän aikuisten velvollisuus lapsia kohtaan.

Toimeenpano ratkaisee, asiantuntijat sanovat

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen arvioi, että toimenpideohjelmasta voi tulla asiaan vihkiytymättömälle lukijalle "sillisalaattitunnelma" eli vaikutelma, että siinä yritettäisiin yhdistää monia pieniä asioita.

Pekkarisen mukaan myönteistä on, että nyt kootaan yhteen asioita, joita asiantuntijat ovat nostaneet esiin vuosien varrella.

– Se on erittäin suuri ansio tälle työlle, mutta se on myös erittäin suuri riski. Tällaisen 14-kohtaisen ohjelman toimeenpano on se, jonka helposti onnahtaa, Pekkarinen sanoo STT:lle.

Toimeenpanon merkitystä korostaa myös Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli, joka on tutkinut kiusaamista 1990-luvulta saakka.

Salmivallin mukaan toimenpideohjelma on laaja ja monipuolinen, mutta sen seuraukset riippuvat täysin toimeenpanosta.

– Ensivaikutelmani on, että tässä on perusteellisesti ja monesta suunnasta lähestytty asiaa, Salmivalli arvioi STT:lle.

Salmivalli pitää merkittävänä, että listan toimenpiteet kiusaamisen ehkäisemiseksi alkavat jo varhaiskasvatuksesta. Hänen mukaansa varhaiskasvatus on oivallinen paikka kiusaamisen varhaiseen ehkäisyyn.

Lisäksi Salmivallin mielestä on hyvä, että henkilöstön koulutus kiusaamisen ehkäisemiseen on mukana ohjelmassa. Salmivallin mukaan kouluissa on vielä tietämättömyyttä eikä kiusaamiseen aina osata puuttua tavoilla, joiden vaikutuksista on näyttöä.

"Pitkälti kurinpalautukseen liittyviä esityksiä"

Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen nostaa esiin, että listan toimenpiteet ovat pitkälti oppilaan kurinpalautukseen liittyviä esityksiä.

– Täällä ei vahvisteta oppilaan oikeusturvaa sillä tavoin, että koulussa väärin kohdeltu oppilas saisi työkaluja, joiden avulla lähteä hakemaan itselleen oikeutta.

Pekkarisen mielestä Suomessa tarvittaisiin Ruotsin mallin mukainen koulu- tai oppilasasiamies. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa yleisimpiä yhteydenottoja ovat kouluun liittyvät oikeusturvaongelmat.

– Tällä hetkellä ei ole sellaista tahoa, joka näihin tilanteisiin puuttuisi. Voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon, mutta se on tosi hidas reitti.

Pekkarinen sanoo yllättyneensä myös kodin ja koulun välisen yhteistyön puuttumisesta. Toimenpideohjelmassa kodin ja koulun yhteistyö mainitaan vain kohdassa, joka koskee kiusaamisen ehkäisyn sivustoa.

– Jääkö se todella jonkin verkkosivun varaan? Kun ajatellaan, että kyllähän kodin pitäisi olla osallisena ihan joka kohdassa. Eivät nämä toteudu ilman, että vanhemmat sitoutetaan tähän mukaan, Pekkarinen sanoo.

Kouluväkivalta tapetilla viime syksynä

Koulukiusaaminen nousi laajasti keskusteluun viime syksynä, kun Vantaalla ilmeni syyskuun aikana kaksi vakavaa kouluväkivaltatapausta.

Kytöpuiston koululla Vantaalla syyskuun puolivälissä yksi oppilas loukkaantui välitunnilla tapahtuneessa väkivallanteossa. Teosta epäillyt olivat kuudesluokkalaisia.

Toinen tapaus sattui Vantaan Havukosken koulun pihalla 11. syyskuuta. Asiasta ensin kertoneen MTV:n mukaan 14-vuotias menetti tajuntansa väkivallan vuoksi. Paikalle ei MTV:n mukaan tuoreeltaan hälytetty ambulanssia tai poliisia, vaan sekavassa tilassa ollut uhri meni omatoimisesti kotiin.

Poliisin mukaan teosta epäilty poika oli täyttänyt 15 vuotta, eli hän on ikänsä puolesta rikosoikeudellisesti vastuullinen.

Lisäksi Joensuussa sijaitsevassa koulussa oli syyskuussa tapaus, jossa 13–14-vuotiaat koululaiset olivat poliisin mukaan pahoinpidelleet koululaisen, joka sai hoitoa vaativia vammoja päähän.

Poliisin mukaan Koskelan surman taustalla pidempiaikaista kiusaamista

Viime viikkoina kiusaaminen on noussut esille myös Helsingin Koskelan henkirikoksen tutkinnassa. 16-vuotiasta poikaa pahoinpideltiin poliisin mukaan useita kymmeniä minuutteja eri paikoissa Koskelan sairaala-alueella. Poliisin mukaan väkivallassa on ollut nöyryyttäviä piirteitä.

Murhasta epäiltynä on vangittu kolme 16-vuotiasta poikaa. Poliisi epäilee kolmikon pahoinpidelleen uhria jo aiemmin ja että taustalla oleva kiusaaminen olisi jatkunut pidempään. Poliisin mukaan epäillyt ovat itse kertoneet aiemmasta väkivallasta ja lisäksi siitä on saatu näyttöä epäiltyjen puhelimista.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut