THL: Virusmuunnostartuntoja Suomessa kolmen kuukauden kuluttua yhtä paljon kuin alkuperäistä virustyyppiä

Noin kolmen kuukauden päästä virusmuunnostartuntoja on yhä paljon kuin alkuperäistä virustyyppiä, arvioidaan THL:n laskelmissa. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Ville Väänänen / STT

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemissä laskelmissa on arvioitu, että noin kolmen kuukauden kuluttua virusmuunnostartuntoja on yhtä paljon kuin alkuperäistä virustyyppiä. THL on tehnyt laskelmista kolme mallinnusta, joita esiteltiin tiistaina laitoksen seminaarissa.

– Kaikissa näissä (kolmessa) tilanteessa tulee tasapainohetki, jolloin molempia kantoja on yhtä paljon. Kaikissa tilanteissa tasapainohetki tulee noin kolmen kuukauden kuluttua, THL:n tutkija Anna Suomenrinne-Nordvik sanoo.

Hänen mukaansa uuden koronavirusmuunnoksen tartuttavuus on puolitoistakertainen aiempaan tavanomaisen virustyypin tartuttavuuteen verrattuna.

Suomenrinne-Nordvikin mukaan vertailevaa aineistoa löytyy Tanskasta.

– Virusmuunnosten osuus on kasvanut eksponentiaalisesti rajoituksista huolimatta. Vaikka rajoitukset ovat saaneet tartunnat laskuun, niin muunnoksen osuus on noussut, hän jatkaa.

"Ennakoivan sulun hyöty kyseenalainen"

Virusmuunnoksen ominaisuudet ovat sellaiset, että sen osuus nousee, jos se pääsee leviämään väestössä. Väestössä leviämisellä tarkoitetaan sitä, että maahantuloon liittyvä tapaus on aiheuttanut tartuntaketjuja, joita ei ole saatu pysäytettyä ja virusmuunnos on lähtenyt leviämään väestössä.

– On huomattu, että uuden kannan minimoiminen on se toimi, joka viivästää muunnoksen leviämisen alkua parhaiten, Suomenrinne-Nordvik sanoo:

Jos virusmuunnos on päässyt leviämään väestöön, muunnos kasvattaa osuuttaan myös sulun aikana, hän kertoo. Sulun jälkeen tartuttavuus on suurempi kuin ennen sulkua.

– Siitä seuraa, että epidemia kääntyy kasvuun sulun jälkeen, ja tulee mahdollisesti tarve uudelle sululle. Tämän perusteella voidaan sanoa, että ennakoivan sulun hyöty on kyseenalainen.

Hän huomauttaa, että laskelmien epävarmuuksia lisää, ettei rokotuksia ja kausivaihteluja ole huomioitu.

– Ne molemmat ovat positiivisia asioita, jotka voivat tarkoittaa, että olemme paremmassa tilanteessa kuin skenaariot antavat ymmärtää, Suomenrinne-Nordvik lisää.

On viitteitä, että hyvä teho tulisi jo yhdellä annoksella

THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä kertoi omassa puheenvuorossaan taustoja THL:n koronarokotussuositukselle. Siinä toisen eli vahvistusannoksen antamista siirrettiin neljän viikon sijaan 12 viikon päähän ensimmäisestä annoksesta.

– Pidempi annosväli tuottaa lähes poikkeuksetta paremman vasteen sekä määrällisesti että laadullisesti. Yleisesti tätä annosväliä voi pidentää, mutta ei lyhentää, Vänskä sanoo.

Vänskän mukaan ensimmäisestä rokoteannoksesta immuniteetti herää ja syntyy vaste. Toinen annos nostaa vasta-ainetasot jyrkemmin, mutta ne laskevat ja asettuvat sitten korkeammalle tasolle.

– Ensimmäisen ja toisen annoksen välissä immuniteetin tulee kypsyä, jotta toisesta annoksesta saadaan maksimaalinen hyöty, Vänskä lisää.

Vänskän mukaan koronarokotteiden nopea käyttöönotto on johtanut siihen, ettei aikataulusyistä ole pystytty tutkimaan, mikä olisi mahdollisimman optimaalinen rokotusväli annoksille.

– Siitä johtuen annosvälit ovat lyhyestä päästä näissä tutkimuksissa. On viitteitä, että käytettävissä olevilla rokotteilla on hyvä teho jo yhdellä annoksella, Vänskä lisää.

Toisen rokoteannoksen viivästyttäminen mahdollistaa sen virusmuunnokseen sovitetun rokoteannoksen antamisen, jos sellainen on kehitetty.

- - - - - - -

Juttua on korjattu klo 20.52. Vänskän titteli on erikoistutkija, ei erityistutkija.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut