Ilmarinen nosti sijoitustensa arvoa koronakriisistä huolimatta – vuoden kokonaistulos lähes 1,8 miljardia euroa

Vuoden kokonaistulos oli vajaat 1,8 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli runsaat kaksi miljardia. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Eläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusvarallisuuden arvo nousi vuoden lopulla ennätystasolle 53,3 miljardiin euroon. Vuoden kokonaistulos oli vajaat 1,8 miljardia euroa, kun se vuotta aiemmin oli runsaat kaksi miljardia.

Ilmarisen sijoitukset tuottivat seitsemisen prosenttia koronapandemian aiheuttamasta markkinaheilunnasta huolimatta. Viimeisen vuosineljänneksen aikana tuotto oli noin kuusi prosenttia.

– Ei meistä varmaan kukaan olisi keväällä uskaltanut edes toivoa tällaisia lukuja vuoden lopussa raportoitavaksi, kun pahimmillaan oltiin kuitenkin yli 10 prosenttia miinuksella, toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoi tulosjulkistuksessa.

Pääomaisuusluokista osakesijoitukset tuottivat vuoden aikana 12 prosenttia. Sen sijaan korkosijoitukset jäivät hieman nollan alle ja kiinteistösijoitukset hieman plussalle. Koronaepidemian aiheuttama toimitilojen vajaakäyttö kuritti kiinteistötuottoja.

Pölösen mukaan päättynyt vuosi oli kauttaaltaan erittäin vahva Ilmariselle. Yhtiön vakavaraisuus vahvistui 130 prosenttiin.

Ilmarinen kävi viime vuonna läpi kolmet yt-neuvottelut. Henkilötyövuosina mitattuna yhtiön työntekijämäärä aleni 624:ään, kun se vuotta aiemmin oli ollut 651.

Korona ei kiihdyttänyt eläköitymistä yhtiössä

Eläkkeelle hakeutuminen ei Pölösen mukaan yleistynyt koronakriisin seurauksena.

Yhtiön maksamien eläkkeiden summa pysyi ennallaan vuoden 2019 tasolla 6,1 miljardissa eurossa. Niin ikään eläkkeensaajien määrä pysyi suurin piirtein edellisvuoden tasolla vajaassa 460 000:ssa.

Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on yhtiön piirissä noussut tasaisesti viime vuosina. Pölönen huomautti tulosjulkistuksessa, että tämä on ollut myös eläkeuudistuksen tavoitteena. Keskimääräinen eläköitymisikä yhtiön asiakkaille oli viime vuonna 64,7 vuotta.

Vanhuuseläkehakemuksista noin 70 prosenttia tehtiin sähköisesti.

Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen keskimääräinen raja aleni toista vuotta putkeen 50,8 vuoteen. Yleisin yksittäinen sairaus työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisten taustalla oli masennus.

– Siirtymä tapahtuu enemmänkin mielenterveyspohjaisten syiden takia, ja nuorissa nämä mielenterveyshaasteet ovat nousseet, Pölönen sanoi.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kuitenkin laski 14 prosenttia.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut