Hallitus tavoittelee perhevapaauudistuksellaan perhevapaiden tasaisempaa jakoa. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) uskoo, että uudistuksen myötä isät käyttävät enemmän heille suunnattuja perhevapaita.
– Tutkimukset osoittavat, että aina kun isille suunnattua kiintiötä on kasvatettu, myös vapaiden käyttäminen on lisääntynyt, Pekonen sanoi esitysluonnosta esitellessään tiistaina.
Hallituksen ehdotus lisäisi nykyisestä ansiosidonnaisten päivärahapäivien kokonaismäärää ja isien kiintiötä. Kaikilla lapsen huoltajilla olisi ansiosidonnaisiin päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä, onko hän biologinen vai adoptiovanhempi tai lähi- vai etävanhempi. Näin lapset olisivat yhdenvertaisessa asemassa perhemuodosta riippumatta.
Valmistelussa on edetty hallitusohjelmakirjauksen mukaan, mikä tarkoittaa, että kotihoidontukeen ei kosketa.
Molemmille 6,5 kuukauden kiintiö
Kumpikin vanhempi saisi ehdotuksen mukaan 160 arkipäivän eli noin 6,5 kuukauden kiintiön. Omasta kiintiöstään voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolleen enintään 63 vanhempainrahapäivää eli noin 2,5 kuukautta.
– Uudistuksessa vanhempainpäivärahapäivien kokonaismäärä kasvaa 43 päivärahapäivällä eli vajaalla kahdella kuukaudella. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vanhemmat käyttävät kaikki vanhempainrahapäivät ja vanhempainvapaat, voi lasta hoitaa kotona nykyistä pidempään päivärahan turvin, Pekonen sanoi.
Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä vanhempainrahapäiviä olisi lasta kohden 12,8 kuukautta. Lisäksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta.
Vanhempainrahaa voisi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Uudistuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden elokuussa.
Oletus on, että isät tuskin heti innostuisivat täysillä
Uudistus lisäisi arviolta 80 miljoonalla eurolla kustannuksia julkiselle taloudelle vuosittain. Työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksujen korotus kattaisi tästä arviolta 78 miljoonaa, valtio kustantaisi loput.
Pekosen mukaan kustannuksen lisäys aiheutuu pitkälti siitä, että isät pitävät nykyistä enemmän vanhempainvapaita ja käyttävät päivärahoja.
– Tämä on kuitenkin koko uudistuksen tavoite, ja siinä mielessä kustannusten kasvun voidaan sanoa olevan toivottu asia, hän totesi.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kustannusarviossa on lähtökohdaksi otettu nykytilanteen mukainen isyysrahan käyttö sekä oletukset uudistuksen vaikutuksista vanhempien käyttäytymiseen. Ei ole todennäköistä, että isät ainakaan heti uudistuksen voimaantulon jälkeen alkaisivat täysimääräisesti käyttää heille kiintiöityjä vanhempainrahapäiviä.
Oletus on, että isän käyttäessä vanhempainvapaita nykyistä pidempään äidit käyttävät vapaita vastaavasti lyhyemmän ajan. STM:stä arvioidaan, että työllisyysvaikutus olisi korkeintaan lievästi negatiivinen.
Vanhempainrahaa myös osa-aikatyötä tekevälle
Uudistuksen erityispiirre on, että ansiosidonnaiset päivärahapäivät voisi käyttää useassa osassa, ainoastaan raskausraha on yhtäjaksoinen ja tulee aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa.
Jos vanhempi tekee osa-aikatyötä siten, että päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia päivässä, voi saada osittaista vanhempainrahaa, joka olisi puolet täydestä.
Vanhempainrahaa maksettaisiin vanhemmille alussa korotettuna eli niin, että se vastaa 90:ää prosenttia palkasta.
– Nykyisin vain äitiysrahaa maksetaan korvaustasoltaan korotettuna. Uudistuksen jälkeen korotettu vanhempainraha-aika koskisi tasa-arvoisesti kaikkia vanhempia, myös isiä ja adoptiovanhempia, Pekonen sanoi.
Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksosten, kolmosten ja sitä useampien lasten perheissä päivärahakiintiö pidentyy toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 78 päivärahapäivällä.
Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat äitiysrahasta, joka on noin 4,2 kuukautta, isän isyysrahasta, joka on noin 9 viikkoa ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi, joka on noin 6,3 kuukautta.
Päivähoitopaikka säilyisi tauoista huolimatta
Lapsi voisi säilyttää saman päivähoitopaikan, vaikka olisi välillä poissa vanhempainvapaalla olevan vanhemman kanssa. Tällöin poissaolo saisi kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa, ja sen tulisi olla ennalta ilmoitettu.
Perhevapaauudistusta on valmistellut STM:n vetämä työryhmä, ja työsopimuslain osalta työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä. STM:n työryhmään kuului ministeriöiden ja virastojen lisäksi työmarkkinajärjestöjen edustajia. Ryhmä ei päässyt työssään yksimielisyyteen johtuen hallitusohjelmakirjauksesta, joka esti kotihoidon tuen muutokset.
– Tässä on jouduttu hakemaan monenlaisia kompromisseja ja ratkaisuja, että on löydetty sellainen malli, joka parhaiten tyydyttää ihmisten, järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten tahtotilaa, Pekonen sanoi.
Esitysluonnos lähtee lausuntokierrokselle perjantaina, ja palautetta odotetaan 2. huhtikuuta mennessä.