Suomen bruttokansantuote kasvoi loka-joulukuussa 0,4 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen, kertoi Tilastokeskus perjantaina. Verrattuna vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 1,4 prosenttia.
Koko vuoden 2020 bruttokansantuotteen volyymi pieneni 2,9 prosenttia. Koronarajoitukset näkyivät viime vuonna etenkin toisen neljänneksen pudotuksessa, kun bruttokansantuote rojahti 4,3 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen.
Kovin alakohtainen pudotus osui matkailu- ja ravintola-alalle. Koko vuoden aikana pudotusta oli liki 29 prosenttia. Liikenteessä arvonlisäys väheni lähes 17 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäys sitä vastoin kasvoi lähes seitsemän prosenttia.
Suomen koko vuoden luvut ovat paremmat kuin EU:ssa yleensä. Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote pakitti viime vuonna 6,4 prosenttia.
Myös naapurimaat Ruotsi ja Tanska pärjäsivät paremmin kuin monet eteläisen Euroopan maat, joissa muun muassa matkailun hyytyminen teki taloudelle laajaa tuhoa. Perjantaina julkaistujen tietojen mukaan Ruotsin bkt laski 2,8 prosenttia viime vuonna, Tanskan 3,3 prosenttia.
Tilastokeskus huomauttaa, että Suomen kansantalous jatkoi viime vuonna laskusuhdanteessa, joka oli alkanut jo vuoden 2019 puolivälissä. Talous oli taantumassa jo viime vuoden alussa, mutta näkymät synkentyivät entisestään kun koronapandemia levisi koko maailmaan.
Pelättyä parempi tulos
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus totesi, että koko vuoden pudotus jäi Suomessa pelättyä pienemmäksi.
– Ei hassumpi suoritus koronavuotena 2020, Lehmus tviittasi .
Samoilla linjoilla oli myös Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen.
– Luvut olivat pikaennakkolukuja paremmat. Suomen talouden lasku jäi vähäiseksi suhteessa moniin muihin maihin, Hirvonen tviittasi .
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen piti tulosta jopa hämmästyttävänä.
– Jos joku olisi viime huhti-toukokuussa ennustanut, että tuollaisella pudotuksella selvitään, olisiko kukaan uskonut?
Dansken ekonomisti Jukka Appelqvist totesi, että kiitos kuuluu viennin elpymiselle, sillä yksityinen kulutus oli vaisua. Viennin volyymi kasvoi loppuvuonna liki yhdeksän prosenttia, taustalla muun muassa tavaravientiä kasvattanut laivatoimitus.
– Kelpo tulos koronan keskellä, Appelqvist tiivisti .
Taustalla vaikuttivat Appelqvistin arvion mukaan monet tekijät, muun muassa se, että korona ei iskenyt Suomeen yhtä pahasti kuin moneen muuhun maahan.
– Suomen menestyksen taustalla vaikuttivat suhteellisesti lievempi epidemiatilanne, vähäisemmät sulkutoimet viime keväänä, teollisuuden pitkäkestoiset tilaukset sekä matkailun pienempi osuus taloudessa. Myös hyvät etätyövalmiudet ovat auttaneet, Appelqvist arvioi.