Kuntavaalien siirtoon ajautuminen on korona-ajan toistaiseksi suurin epäonnistuminen Suomessa, arvioi politiikan tutkija Johanna Vuorelma

Wass huomauttaa, että vaalien siirto avaa myös lisää mahdollisuuksia. Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Iiro-Matti Nieminen / STT

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma katsoo, että ajautuminen kuntavaalien siirtoon on korona-ajan tähän asti suurin epäonnistuminen Suomessa.

Hänen mukaansa Suomi on tähän saakka pärjännyt koronakriisin hoidossa varsin hyvin, jos verrataan tilastoja muihin Euroopan maihin.

– Mutta tässä asiassa Suomelle kyllä tuli iso epäonnistuminen, Vuorelma sanoo STT:lle.

Vuorelma nostaa esiin, että Euroopassa koronapandemian aikana tapahtuneet vaalien siirtämiset painottuvat viime vuoden keväälle, jolloin koronavirus lähti nopeasti leviämään eri puolilla Eurooppa. Silloin vaalien lykkääminen oli hänen mukaansa oikeastaan välttämätöntä, kun viruksen leviämisestä ja tarvittavista toimenpiteistä oli vasta niukasti tietoa.

Viime kevään jälkeen Euroopassa suurin osa vaaleista on kuitenkin järjestetty ajallaan, Vuorelma sanoo. Hän viittaa muun muassa Saksan osavaltiovaaleihin, jotka pidetään ajallaan tässä kuussa.

– Viime keväänä ei ollut varautumisaikaa. Nyt on ollut vuosi aikaa miettiä, mitä kaikkia terveysturvallisuutta vahvistavia toimia on mahdollista tehdä, ja viedä läpi tarvittavat oikeudelliset muutokset. Se olisi ollut tietenkin mahdollista myös Suomessa, mutta jostain syystä tähän ei ole kuitenkaan ryhdytty.

– Ajattelen, että tässä on nyt aika paljon kysymyksiä, mitä siinä on tapahtunut, että varautuminen on jäänyt niin viime tippaan.

Vaarana epäluottamuksen kierre

Eduskuntapuolueet päättivät lauantaina kuntavaalien siirtämisestä huhtikuulta kesäkuulle. Uusi vaalipäivä on 13. kesäkuuta. Siirron syynä on nopeasti pahentunut koronatilanne, jonka vuoksi huhtikuun vaalien terveysturvallisuus voi vaarantua, oikeusministeriö kertoi tiedotteessa.

Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset vastusti kuntavaalien siirtämistä. Vuorelman mukaan perussuomalaisten vastustuksella on suuri merkitys.

– Jos tehdään näin merkittävä päätös, että siirretään vaalit, niin sille pitäisi löytyä yksimielisyys puoluekentältä. Nyt sitä ei löytynyt, mikä avaa aika paljon tilaa erilaisille spekulaatioille ja epäilyille poliittisesti motivoituneesta siirrosta, mitä on jonkin verran esitetty jo etukäteen.

– Tässä on mielestäni aidosti riski olemassa, että tällainen tulkinta lähtee laajemmin leviämään, ja uskotaan, että tässä ovat muut kuin terveysturvallisuuteen kytkeytyvät syyt taustalla.

Vuorelma sanoo painottaneensa viime kuukausien aikana, ettei Suomessa saada ajautua tilanteeseen, jossa jätetään mahdollisuus tällaisille spekulaatioille.

Yhdysvaltojen viime vuoden presidentinvaalit ovat Vuorelman mukaan ääriesimerkki vaaleihin liittyvän epäluulon lietsomisesta.

– Siellä presidentti (Donald Trump) lähti hyvin vahvasti siihen kampanjointiin mukaan. Ei voi ajatella, että Suomi olisi jotenkin sellaiselle vaikuttamiselle immuuni. Tätä on nyt liikkeellä.

Vuorelman mukaan epäluottamuksen lisääntymisen riski on kriisioloissa jo valmiiksi olemassa.

– Meillä on aika paljon esimerkkejä siitä, miten salaliittoteoriat leviävät helposti koronakriisin olosuhteissa. Sitten kun tulee vielä tämän tyyppisiä hyvin poikkeuksellisia toimia, niin olosuhteet ovat otolliset sille, että epäluottamuksen kierre lähtee liikkeelle.

"Suoraselkäinen päätös"

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta puolestaan arvioi, että kuntavaalien siirtäminen kesäkuulle oli suoraselkäinen päätös. Hänen mielestään päätös osoittaa, että kansalaisten terveysturvallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia pidettiin merkittävämpänä asiana kuin vaalien siirtämisestä aiheutuvaa arvovalta- tai imagotappiota.

– Totta kai tämä näyttää sillä tavalla epäonnistumiselta, että kyetäänkö järjestämään terveysturvalliset vaalit. Mutta jos riskit alettiin arvioimaan suuriksi, niin paljon järkevämpää sellaisessa tilanteessa on perääntyä, Wass sanoo STT:lle.

Wassin mukaan epäonnistuminen on tapahtunut viime syksynä, kun ei ryhdytty ottamaan vakavasti valmisteluun tapoja, joilla riskejä olisi saatu taklattua. Mahdollisia toimenpiteitä olisivat hänen mukaansa olleet kirjeäänestyksen ulottaminen Suomessa asuviin äänioikeutettuihin, ennakkoäänestysajan pidentäminen sekä varsinaisen vaalipäivän muuttaminen kaksipäiväiseksi.

– Se epäonnistuminen on tapahtunut silloin (viime syksynä), mutta minusta olisi ollut dramaattisesti suurempi epäonnistuminen härkäpäisesti jatkaa vain uponneiden kustannusten logiikalla eteenpäin, kun alkoi näyttää siltä, että valittu strategia ei yksinkertaisesti toimi.

Wassin mielestä vaalilakiin ja muuhun lainsäädäntöön tarvitaan remonttia, jotta tällaiseen tilanteeseen ei ikinä jouduttaisi uudelleen.

– Mutta nyt kun jouduttiin, niin tämä perääntyminen oli ainut vastuullinen tapa toimia.

Perustelut avattava tarkasti

Wassin mukaan muun muassa ulkotiloissa tapahtuvan äänestämisen toteuttaminen on helpompaa kesäkuussa kuin vaalien alkuperäisenä ajankohtana huhtikuussa.

Wass huomauttaa, että vaalien siirto avaa myös lisää mahdollisuuksia. Hän viittaa äänestäjiin, joilla ei koronatilanteen vuoksi olisi ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia käyttää äänioikeuttaan, sekä niihin, jotka olisivat oman harkintansa perusteella ajatelleet, että äänestämisessä on liikaa riskejä.

Lisäksi kuntavaalien siirtäminen antaa Wassin mukaan vähemmän tunnetuille ehdokkaille lisää aikaa rakentaa omaa tunnettuuttaan ja tehdä kampanjaa nykyisissä poikkeusoloissa.

Wassin mukaan on valitettavaa, että perussuomalaiset vastusti vaalien siirtämistä. Sen kannalta, miten oikeutettuna päätös näyttäytyy kansalaisten silmissä, olisi Wassin mukaan ollut parempi, jos puolueet olisivat pystyneet tekemään päätöksen yksimielisesti.

– Mutta eihän sellainen pakotettu konsensuskaan kuulu demokratiaan. On hyvä, että on mahdollisuus tuoda se eriävä näkemys esiin.

Wass muistuttaa, että demokratiassa vaalit ovat keskeisin tapa, jolla äänestäjien näkemykset tulevat päätöksentekoon. Siksi hänen mielestään tulisi äärimmäisen tarkasti avata, mitkä ovat olleet perustelut vaalien siirtämisen taustalla.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut