Naiset tekevät selvästi miehiä enemmän osa-aikatyötä – eniten osa-aikatyötä tehdään kaupan alalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa

Suomessa tuli vuoden 2020 alusta voimaan työaikalaki, joka mahdollistaa sen, että jos työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä johtuen tehdä kokoaikatyön sijaan osa-aikatyötä, on työnantajan pyrittävä järjestämään työt näin. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Noin 17 prosenttia suomalaisista palkansaajista tekee osa-aikatyötä, eli esimerkiksi keskimääräistä lyhyempää työviikkoa, lyhyempiä työpäiviä tai näitä molempia. Osa-aikatyön tekeminen on selvästi yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa: joka viides nainen ja joka kymmenes mies tekee osa-aikatyötä.

Miesten osuus on ollut 2000-luvulla hieman nousussa, kun taas naisten osuus on pysynyt melko tasaisena, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen.

– Osa-aikatyössä työajat voivat vaihdella paljonkin, mutta Suomessa tyypillisin osa-aikatyön työaika on noin 20 tuntia per viikko. Kokoaikatyötä tehdään keskimäärin 37,5 tuntia viikossa, Ropponen toteaa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ekonomistin Sanna Kurrosen mukaan osa-aikatyö on yleistynyt tällä vuosituhannella erityisesti pienten lasten äitien sekä yli 65-vuotiaiden työntekijöiden osalta. Myös iäkkäämpien yrittäjien osa-aikatyö on lisääntynyt. Kasvu on tullut pitkälti yksityiseltä sektorilta.

Eniten osa-aikatyötä tehdään Kurrosen mukaan kaupan alalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa osa-aikaisia ei ole määrällisesti yhtä paljon, sillä ala on pienempi, mutta osa-aikatyötä tekevien osuus on suurin: lähes kaksi viidestä tekee osa-aikatyötä.

Vähiten osa-aikatyötä tehdään informaatio- ja viestintäaloilla, rakennus- ja teollisuusaloilla sekä julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa.

Hoiva ei näy miesten motiiveissa

Kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtymiseen vaikuttavat Ropposen mukaan yleiset asenteet työelämässä: miten helposti työtehtävät saadaan järjestettyä niin, että niiden tekeminen onnistuu lyhyemmässä työajassa, ja miten aikataulun rajoitukset ylipäätään sopivat työhön.

Jos osa-aikatyö on työntekijän oma valinta, taustalla on usein elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä: pienet lapset, opiskelu, omaishoitajana toimiminen tai osittainen työkyvyttömyys. Ropponen kertoo, että monelle osa-aikatyöntekijälle on tärkeää saada lyhyemmälle työajalle kompensaatiota esimerkiksi jonkin tukimuodon, kuten kotihoidontuen, kautta.

Kurrosen mukaan omien lasten tai muiden omaisten hoitaminen on merkittävä syy osa-aikatyön tekemiseen nimenomaan naisten kohdalla.

– Miehillä hoiva ei näyttäydy osa-aikatyön tekemisen syiden joukossa oikeastaan ollenkaan, Kurronen sanoo.

Kolmannes haluaisi kokoaikaisen työn

Noin kolmannes osa-aikatyötä tekevistä suomalaisista haluaisi tehdä kokoaikatyötä, kertoo EVA:n Kurronen. Hänen mukaansa näiden työntekijöiden osuus on kasvanut korona-aikana: osa yrityksistä on pyrkinyt selviytymään vaikeiden aikojen yli pienentämällä kokoaikaisten työntekijöidensä työaikaa lomauttamisen sijaan.

– Vastentahtoista osa-aikatyötä kuvataan usein alityöllisyytenä. Liian vähäiset työtunnit voivat aiheuttaa toimeentulo-ongelmia, ja osa-aikatyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen voi olla vaikeaa, Kurronen sanoo.

Työterveyslaitoksen Ropposen mukaan vastentahtoisesti tehty osa-aikatyö voi vaikuttaa työmotivaatioon sekä työhön sitoutumiseen. Jos osa-aikatyöhön liittyy merkittäviä haasteita, kuten toimeentulo-ongelmia tai esimerkiksi pitkät työmatkat, työntekijä saattaa kokea osa-aikatyön kokoaikatyötä kuormittavampana.

Osa-aikaisuus voi tukea jaksamista

Suomessa tuli vuoden 2020 alusta voimaan työaikalaki, joka mahdollistaa sen, että jos työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä johtuen tehdä kokoaikatyön sijaan osa-aikatyötä, on työnantajan pyrittävä järjestämään työt näin. Sama pätee myös silloin, jos työntekijä haluaa vähentää työaikaansa siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle, kertoo Ropponen.

– Työajan muuttaminen osa-aikatyöksi on siis mahdollista ja jopa suotavaa esimerkiksi työkykyyn tai ikään liittyvien syiden takia.

Ropposen mukaan osa-aikatyön tekemiseen liittyy monenlaisia hyötyjä. Se mahdollistaa työn ja muun elämän yhteensovittamisen esimerkiksi pikkulapsivaiheessa tai omaishoidon rinnalla. Tavallista lyhyempi työaika voi tukea työ- ja toimintakykyä esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palaamisen yhteydessä. Osa-aikatyö voi myös tukea jaksamista henkisesti kuormittavassa työssä.

– On hyvä muistaa, että osa-aikatyötä voi kokeilla määräaikaisesti, eli esimerkiksi 2–3 kuukauden kokeilujaksolla. Jakson aikana ja sen jälkeen arvioidaan esimiehen kanssa, miten työtehtävien sopeuttaminen on onnistunut ja onko osa-aikaisuutta tarvetta jatkaa.

Ropposen mielestä osa-aikaisuutta voitaisiin Suomessa hyödyntää aiempaa enemmän pienilläkin muutoksilla. Vaikka osa-aikaisuus toteutuu usein työajan puolittamisena, myös työpäivän lyhentäminen esimerkiksi pelkällä yhdellä tunnilla voi tuoda apua eikä merkitse työntekijälle niin suurta ansion menetystä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut